Marraskuussa 2022 EU:n komissio julkaisi linjauksen, jonka pohjalta EU:n finanssipoliittisia sääntöjä uudistetaan jäsenmaiden velkakestävyyden turvaamiseksi. Linjauksen taustalla on maiden lisääntynyt velkaantuminen. Uutta on komission ehdotus siitä, että kunkin jäsenmaan finanssipolitiikkaa käsiteltäisiin komission ja jäsenmaan kesken eikä kaikille maille yhteisen sääntökirjan mukaan.
Nykyinen säännöstö on heikko ja monimutkainen
Uudistuksen taustalla on se, että nykyinen säännöstö on monimutkainen ja ohjaa heikosti jäsenmaiden finanssipolitiikkaa. Siksi sääntöjä ei useinkaan noudateta. Finanssipolitiikan nykyiset säännöt pyrkivät rajoittamaan hallitusten taipumusta alijäämiin, ja ohjaamaan finanssipolitiikkaa pitkällä aikavälillä kestävään suuntaan.
Erityisesti valuuttaunionissa yhden maan velkaantumisella voi olla haitallisia vaikutuksia muihin jäsenmaihin. Siksi EU:n finanssipolitiikan säännöillä pyritään viime kädessä turvaamaan jäsenmaiden velkakestävyys.
Käytännössä on ollut vaikeaa laatia sääntöjä, jotka saavat aikaan riittävästi rajoituksia, mutta jättävät tarvittavaa finanssipoliittista liikkumavaraa. Ajan myötä EU:n finanssipoliittisesta säännöstöstä on tullut monimutkainen ja heikosti jäsenmaita ohjaava.
Nykytilanteessa jäsenmaiden finanssipolitiikka ei ole esimerkiksi nousukausina ollut riittävän kireää, jotta velkaantumista olisi saatu kaikissa maissa hillittyä ja siten varauduttu tuleviin taantumiin.
Uusi ehdotus perustuisi maakohtaisiin neuvotteluihin komission kanssa velkakestävyysanalyysin pohjalta
EU:n komission marraskuisen, uuden linjauksen mukaan kukin jäsenmaa alkaisi keskustella komission kanssa finanssipolitiikkansa tiukentamisesta, budjettialijäämien ja velkaantumisen taittamisesta. Ehdotus yksinkertaistaisi ja uudistaisi merkittävästi EU:n finanssipolitiikan sääntöjä, koska julkisen talouden tavoitteet eivät enää perustuisi kaikille maille yhteiseen sääntökirjaan, vaan maakohtaiseen velkakestävyysanalyysiin.
Kukin jäsenmaa neuvottelisi oman nelivuotisen rakenne- ja finanssipoliittisen suunnitelmansa komission kanssa, ja sitoutuisi sen toimeenpanoon tiukemman ohjauksen ja uudenlaisten sanktioiden uhalla. Tällä tavoin toteutettu maakohtaisuuden lisääminen johtaisi hajautuneempaan finanssipolitiikkaan, ja olisi askel yhteisistä säännöistä kohti finanssipolitiikan standardeja EU:ssa.
Maakohtaiset erityispiirteet tulisi huomioida
Finanssipolitiikan asiantuntijat ovat olleet pääpiirteittäin yksimielisiä siitä, että uudessa mallissa velkakestävyyttä olisi korostettavaa numeeristen raja-arvojen sijaan ja säännöissä olisi huomioitava maakohtaisia erityispiirteitä.
Sääntöjen olisi myös ohjattava jäsenmaita vastasykliseen finanssipolitiikkaan nousukausilla, jotta velkaantuminen vähenee. Rakenteellinen alijäämä kriteerinä olisi korvattava menosäännön kaltaisella muuttujalla, joka perustuisi havaittaviin muuttujiin.
Lisäksi on suunniteltu suurempaa roolia kansallisille finanssipolitiikan valvojille
Valtiovarainministeriön työryhmän tuore virkamiesraportti Suomen julkisen talouden ohjauskehikon uudistamiseksi sisältää samankaltaisen ehdotuksen vaalikauden mittaisesta ohjelmasta velkakestävyyden turvaamiseksi, ja se on pääpiirteiltään yhdenmukainen komission hahmotteleman uuden mallin kanssa.
Finanssipolitiikan säännöt tässä
Talouspolitiikan arviointineuvosto
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun. Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta sekä taustaraportteja.
Talouspolitiikan arviointineuvosto on koottu yliopistojen taloustieteen laitosten ja Suomen Akatemian ehdotusten perusteella. Arviointineuvostoon kuuluvat puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä. Puheenjohtajana toimii prof. Jouko Vilmunen. Muut jäsenet ovat prof. Hilde Bjørnland, prof. Seija Ilmakunnas, prof. Johanna Niemi ja prof. Jukka Pirttilä. Neuvosto toimii itsenäisenä yksikkönä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) yhteydessä.
Tutustu lisää: talouspolitiikanarviointineuvosto.fi
