Vasta noin neljäsosa työnantajista hyödyntää tekoälyä rekrytoinnissa. Duunitorin tuore rekrytointitutkimus kertoo yleisimmät tavat käyttää tekoälyä ja miten työnantajat suhtautuvat siihen. Asiantuntija vertailee tuloksia myös työnhakijoiden tapoihin ja asenteisiin.
Suomalaiset työnantajat käyttävät edelleen tekoälyä rekrytoinnissa melko vähän ja varovaisesti. Duunitorin tuoreen Kansallisen rekrytointitutkimuksen mukaan vain 26 prosenttia työnantajista hyödyntää tekoälyä rekrytoinnissa.
Hakijat ovat työnantajia edellä tekoälyn käytössä
Työnhakijat ovat omaksuneet tekoälyn palettiinsa työnantajia nopeammin. Duunitorin syksyn 2025 työnhakijatutkimukseen vastanneista aktiivisista työnhakijoista 37 prosenttia hyödynsi tekoälyä työnhaussa.
”Kehitystä hidastaa epävarmuus siitä, mihin tekoälyä rekrytoinnissa voi käyttää. Lisäksi työnantajan täytyy pohtia esimerkiksi hakijoiden tietosuojaa ja rekrytointiprosessin oikeudenmukaisuutta”, kommentoi Duunitorin johtava asiantuntija Lauri Vaisto.
”Toisin kuin työnantaja, yksilö miettii riskejä lähinnä omasta näkökulmastaan, mikä helpottaa tekoälyn käyttöönottoa.”
Tekoälyn käyttö rekrytoinnissa painottuu etenkin keskisuuriin organisaatioihin. Vastaajista aktiivisimpia olivat 50–99 henkilöä työllistävät organisaatiot, joista 43 prosenttia hyödyntää tekoälyä rekrytoinnissa. Yli 500 henkeä työllistävissä organisaatioissa osuus oli 29 prosenttia.
”Keskisuurissa organisaatioissa on suurempi tarve apuvälineille kuin pienissä, joissa rekrytointi voi olla melko satunnaista. Lisäksi keskisuurilla organisaatioilla ei ole usein yhtä järeitä ja jähmeitä järjestelmiä kuin suurilla organisaatioilla, jotka eivät omaksu uusia välineitä yhtä ketterästi.”
Miten työnantajat hyödyntävät tekoälyä rekrytoinnissa?
Tällä hetkellä työnantajat käyttävät tekoälyä rekrytoinnissa ennen kaikkea tekstien tuottamiseen ja muokkaamiseen, ei vielä laajasti arvioinnin tai päätöksenteon tukena.
Yleisimmät tekoälyn käyttötavat rekrytoinnissa
- Ilmoitustekstin luominen tai muokkaaminen (55 %)
- Työtehtävän kuvauksen tiivistäminen tai selkeyttäminen (55 %)
- Viestipohjien tai vastausviestien luonnostelu (47 %)
- Some- tai kampanjatekstien ideointi ja tuottaminen (40 %)
- Haastattelukysymysten generointi (32 %)
”Tekstien luonnostelu on vielä aika alkeellinen hyödyntämisen muoto. Tekoälystä saisi enemmän irti esimerkiksi työvoiman tarpeen suunnittelussa ja työtehtävien muotoilussa”, Vaisto sanoo.
Tekoälyhakemukset haastavat työnantajia
Työnantajat ovat vielä varovaisia, mutta työnhakijoiden aktiivisempi tekoälyn käyttö ja moninaiset tavat hyödyntää sitä vaikuttavat voimakkaasti rekrytointiin.
Lähes puolet (47 %) tutkimukseen vastanneista työnantajien edustajista kokee, että tekoälyllä tehdyt hakemukset pakottavat uudistamaan rekrytointiprosessia. Rekrytointi tarvitsee siis uudenlaisia tapoja arvioida osaamista ja soveltuvuutta.
”Nykyajassa monia rekrytoijia piinaavat tekoälyllä tuotetut geneeriset ja tasalaatuiset hakemukset, joita on vaikea erottaa toisistaan”, Vaisto kuvaa.
Tekoäly voi auttaa esimerkiksi muovaamaan omaa hakemusta vastaamaan työpaikkailmoituksen vaatimuksia. Hakemuksen täytyy kuitenkin pysyä totuudenmukaisena.
”Tekoälyn käyttö voi pahimmillaan tehdä hakemuksista harhaanjohtavia tai jopa valheellisia. Aiempaa useammin voi käydä niin, että haastatteluun valikoituu hakijoita, joilla ei ole todellisia edellytyksiä suoriutua tehtävässä. Se haaskaa sekä työnhakijan että työnantajan aikaa.”
Työnantajat suhtautuvat hakijoita suopeammin
Ongelmista huolimatta työnantajat suhtautuvat jopa hakijoita sallivammin tekoälyn hyödyntämiseen työnhaussa.
Viime syksyn työnhakututkimuksessa 36 prosenttia työnhakijoista piti tekoälyn käyttöä työnhaussa ”hieman epäreiluna huijaamisena”, kun taas nyt työnantajista samoin ajatteli vain 28 prosenttia. Työnantajat pitävät myös hyödyntämistä työnhakijoita useammin ”sallittuna ja fiksuna tapana saada etua” tai ”välttämättömänä, jotta pysyy mukana kilpailussa”.
”Työnantajien hakijoita suopeampi asenne yllätti. Toisaalta moni työnantaja pitää tekoälytaitoja tärkeinä työelämässä. Ehkä he siis ajattelevat, että tekoälyn fiksu käyttö työnhaussa kertoo valmiuksista hyödyntää sitä muutenkin”, Vaisto arvelee.
Tekoälyn käytöstä pitää kertoa avoimesti
Avoimuus tekoälyn käytöstä on tärkeää työnantajille. 71 prosenttia vastaajista ajattelee, että työnhakijalle pitäisi kertoa, jos tekoälyä hyödynnetään hakemusten läpikäynnissä.
Työnhakijat peräänkuuluttavat läpinäkyvyyttä vielä useammin. Duunitorin työnhakututkimuksessa 74 prosenttia vastaajista halusi työnantajan kertovan tekoälyn käytöstä rekrytoinnissa.
”Jos tekoälyä käytetään rekrytoinnissa, on oikein kertoa siitä ja käyttötavoista. Läpinäkyvyyden kulttuuri tukee tekoälyn kestävää ja eettistä käyttöä sekä lisää luottamusta”, Vaisto sanoo.
Miten tekoäly vaikuttaa työpaikkoihin?
Enemmistö työnantajista ei pelkää työpaikkojen puolesta. 55 prosenttia vastaajista arvioi, ettei tekoäly vähennä työpaikkoja heidän toimialallaan seuraavan viiden vuoden aikana.
Alakohtaiset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Työpaikkojen voimakkaaseen vähenemiseen uskotaan erityisesti aloilla, joilla korostuu informaation käsittely ja muokkaus, kuten rahoitus-, viestintä- ja ict-aloilla. Esimerkiksi rakentamisen, kaupan ja koulutuksen aloilla uskotaan vähemmän työpaikkojen katoamiseen.
37 prosenttia työnantajista pitää tekoälytaitoja organisaatiossaan tärkeinä tai erittäin tärkeinä. Niiden merkitys korostuu samoilla aloilla, joilla työnantajat arvelevat tekoälyn vähentävän työpaikkoja: rahoitus-, viestintä- ja ict-aloilla.
”Näillä aloilla selvästi nähdään työtehtävissä tehostamisen mahdollisuuksia. Ihmisiä tarvitaan jatkossakin, mutta roolit, työtehtävät ja työvälineet voivat muuttua”, Vaisto summaa.
”Tärkeää on myös havainnoida, millaisen kokemus- ja osaamistason tehtävät vähenevät. Jos tyypillisesti nuorille sopivat uran alkuvaiheen työpaikat alkavat kadota, edessä voi olla laajempi yhteiskunnallinen kriisi.”
