Suomalaiset arvostavat työnantajan tarjoamista henkilöstöeduista selkeästi eniten sairaanhoidon kustannuksia kattavaa työterveyshuoltoa. Enemmistö (52 %) lukee sen viiden arvostetuimman edun joukkoon, käy ilmi LähiTapiolan teettämästä kyselystä. Pysäyttävää on se, että joka neljännelle suomalaiselle työpaikan palkitsemisen käytännöt eivät ole tuttuja, arvioi asiantuntija.
Työnantajien halukkuus panostaa työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen on kasvanut. Valtaosalla suomalaisista palkansaajista on käytössään työterveyshuolto, joka kattaa sairaanhoidon kustannuksia. Finanssialan tilaston mukaan työnantajan ottamien vapaaehtoisten sairauskuluvakuutusten määrä on kasvanut 10 vuodessa yli 40 prosenttia.
– Työnantajan ottama vakuutus on erinomainen etu, joka kattaa laajimmillaan erikoislääkäritasoisen hoidon, lääkkeet ja ennen vakuutuksen ottamista aiheutuneet sairaudet ja vammat. Tällaista vakuutusta yksityishenkilönä ei edes saisi, sanoo terveysvakuuttamisen kehitysjohtaja Laura Miettunen LähiTapiolasta.
Miettusen mukaan luottamuksen puute julkisen terveydenhuollon hoitoon pääsyyn heijastuu vapaaehtoisten terveysvakuutusten kysyntään.
– Erilaisten vapaaehtoisten vakuutusratkaisujen sitouttava vaikutus on erittäin hyvä, ja vakuutusratkaisujen nykyistä laajemmalla hyödyntämisellä on iso potentiaali pitovoiman parantamisen näkökulmasta, toteaa LähiTapiola Palkitsemispalveluiden johtaja Jaakko Hänninen.
Nuoret arvostavat vapaa-aikaan kytkeytyviä etuja
LähiTapiolan syyskuussa teettämän Arjen katsaus -kyselyn* mukaan suomalaiset arvostavat työnantajan tarjoamista henkilöstöeduista selkeästi eniten juuri sairaanhoidon kustannuksia kattavaa työterveyshuoltoa. Enemmistö (52 %) lukee sen viiden arvostetuimman edun joukkoon, siinä missä joka kolmas arvostaa liikunnan, kulttuurin, hyvinvoinnin ja työmatkan tukemista. Joka viides (17 %) nostaa TOP5-listalleen työnantajan tarjoaman vapaaehtoisen vakuutuksen esimerkiksi sairauden, kuoleman tai vapaa-ajan tapaturman varalta.
Eri ikäiset työntekijät arvostavat eduissa ja ylipäätään palkitsemisessa hieman eri asioita. Kyselyn mukaan esimerkiksi alle 35-vuotiailla liikunta-, kulttuuri-, hyvinvointi- ja/tai työmatkaetu olivat yhtä tärkeitä etuja kuin kattava työterveyshuolto. Vanhemmilla työntekijöillä sen sijaan kattava työterveyshuolto korostui.
– Työnantajien on tärkeä muistaa, että edut ovat vain yksi osa palkitsemisen kokonaisuutta, joka muodostuu etujen ohella rahallisista asioista sekä kehittymiseen ja työympäristöön liittyvistä tekijöistä. Oleellista on tunnistaa oman yrityksen tavoitteet palkitsemiselle. Erityyppisten palkitsemistapojen avulla työnantajat pystyvät houkuttelemaan, motivoimaan ja sitouttamaan muun muassa eri-ikäisiä osaajia, avaa Hänninen.
Hän muistuttaa, että suomalaisten vaakakupissa painavat vahvasti myös palkitsemisen aineettomat muodot, kuten joustavat etätyömahdollisuudet, työn ja muun elämän yhteensovittamisen toimivuus, hyvä työilmapiiri sekä suotuisan urakehityksen mahdollisuudet.
Joka neljännelle palkitsemisen käytännöt eivät ole tuttuja – viestinnällä on iso merkitys
Arjen katsaus -kyselyn mukaan kaksi kolmesta (65 %) työelämässä mukana olevasta suomalaisesta kertoi tuntevansa oman työpaikkansa palkitsemisen käytännöt. Joka neljännelle (26 %) palkitsemisen käytännöt eivät ole tuttuja.
– Se on mielestäni liian iso luku käytäntöjä tuntemattomien osalta, ja samalla selvä viesti työnantajille siitä, että palkitsemisen rakenteita tulee avata ja ymmärrystä kokonaispalkitsemisesta tulee lisätä organisaatioissa. Viestinnällä ja säännöllisellä vuorovaikuttamisella on iso merkitys tässä, toteaa Hänninen.
Samankaltainen havainto tehtiin vuoden 2024 yritysten kokonaispalkitsemisen tutkimuksessa. Vastaajat olivat tyytyväisempiä palkitsemiseen tutkimuksen lopussa kuin sen alussa.
– Eli samalla kun vastaajat pohtivat, mihin palkitseminen perustuu ja mitä sillä tavoitellaan, heidän tyytyväisyytensä kasvoi. Organisaatioissa onkin vielä paljon kehittämisen potentiaalia palkitsemisen tunnetuksi tekemisessä, Hänninen sanoo.
*Kyselyyn vastasi 1 049 henkilöä 12.–19.9.2025 välisenä aikana. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.
