Epävarma toimintaympäristö ja tekoälyn nousu ovat muuttaneet pääomasijoittajien irtautumisia ja irtautumisprosessien kestoa. Varainhankinnassa on ollut kansainvälisesti laskua 20 % vuoteen 2024 nähden. Irtautumiset kestävät aiempaa pidempään, ja portfolioyrityksistä 35 % on ollut sijoittajien omistuksessa kuusi vuotta tai kauemmin. Irtautumisvalmistelujen aloittaminen hyvissä ajoin on entistä tärkeämpää, ja tekoälyn rooli yrityksessä on nousemassa yhdeksi olennaiseksi osaksi irtautumisvalmiutta. Tiedot käyvät ilmi EY:n vuosittaisesta Global Private Equity Exit Readiness -raportista.
Pääomasijoitusmarkkinoilla ostajat arvioivat raportin mukaan yhä useammin, vahvistaako yrityksen tekoälystrategia sen investointitarinaa vai tuoko se pikemminkin uudenlaisia riskejä kasvuun, kannattavuuteen tai kilpailuasemaan. Toimivan tekoälystrategian merkitys on noussut selvästi: Vuonna 2025 7 % pääomasijoittajista raportoi haasteista tekoälystrategian sanoittamisessa, kun vastaava luku vuonna 2026 on 18 %.
”Tekoälyvalmius on nousemassa merkittäväksi osaksi laajempaa irtautumisvalmiuden kokonaisuutta, eikä tekoälyä pidetä enää erillisenä teknologiahankkeena. Yrityksillä on kuitenkin selvästi haasteita luoda uskottavaa suunnitelmaa tekoälyn riskeistä ja mahdollisuuksista sijoittajatarinan tueksi. Tietyillä toimialoilla tekoälyn huomioiminen vakuuttavasti on ehdoton edellytys kauppojen syntymiselle. Tällä hetkellä pääomasijoittajien mielestä erityisen kiinnostavia ovat yhtiöt, joiden tekoälyyn liittyvät riskit ovat maltillisia”, sanoo Markus Vilén, EY Parthenonin pääomasijoitus- ja strategiapalveluista vastaava partneri.
“Moni suomalainen johtava pääomasijoittaja on nostamassa uusia rahastoja tämän vuosipuolikkaan aikana, ja tämän vuoksi onnistuneet irtautumiset ovat erityisen tärkeässä asemassa. Vaikka tekoäly tuo paljon epävarmuutta, Suomessa pääomasijoitteisissa yhtiöissä valmius reagoida tekoälyn tuomiin muutoksiin on keskimäärin parempi”, Vilén jatkaa.
Irtautumisvalmistelujen kesto heijastuu suoraan yrityksen arvostukseen
Raportin mukaan 50 % yrityksistä, jotka aloittavat irtautumisvalmistelut 12–24 kuukautta ennen irtautumista, ovat havainneet yritysten arvostuksissa paljon tai merkittävää parannusta verrattuna yrityksiin, jotka aloittavat valmistelut 3–6 kuukautta etukäteen.
”Irtautuminen on aina pitkäaikainen hanke, ja hyvissä ajoin valmistautuminen parantaa merkittävästi onnistuneen irtautumisen mahdollisuuksia. Huolellisesti valmisteltu prosessi on tärkeä, sillä siinä pyritään tekemään yrityksestä kiinnostava ja tunnistamaan myös mahdollisia kipukohtia. Prosessien venyessä valmistelun tärkeys on korostunut ja muuttunut pääomasijoitusyhtiöissä vallitsevaksi toimintatavaksi. Tämä nostaa yrityksen arvostusta. Viime metreille jättäytyminen puolestaan lisää riskejä ja yrityskauppojen epävarmuutta, ja arvostuskin voi heikentyä”, Vilén toteaa.
Pääomasijoittajien toimintaympäristö on tällä hetkellä ristiriitainen, sillä vaikka kohdeyritykset etenisivät arvonluonnissa suunnitellusti ja kasvupotentiaali olisi selkeä, taloustilanteen epävarmuus ja ostajien tiukentuneet kriteerit ovat vähentäneet irtautumisia globaalisti ja pidentäneet omistusaikoja.
“Suomi on kuitenkin sijoituskohteena noussut viime vuosina varsin kiinnostavaksi, eikä pelkästään kotimaisten pääomasijoittajien tai perinteisten isompien ruotsalaisten ja eurooppalaisten sijoittajien silmissä, vaan entistä enemmän hyvin kapealle sektorille erikoistuvien sijoittajien keskuudessa. Pitkittynyt taloudellinen alakulo Suomessa on silti hankaloittanut irtautumisia pääomasijoitussektorilla”, Vilén sanoo.
Sijoittajien onkin oltava valmiita toimimaan nopeasti irtautumismahdollisuuden ilmaantuessa.
”Tässä juuri hyvissä ajoin tehty irtautumisvalmistelu auttaa lyhentämään yrityskauppaprosessia. Irtautumisvalmiudesta on siis tulossa yhä keskeisempi menestystekijä, sillä onnistuneet irtautumiset ovat kriittisiä pääomasijoittajille uusien rahastojen nostamisen takia”, Vilén sanoo.
Käyttökate ja talousjohdon kyvykkyys edelleen merkittäviä haasteita arvonluonnissa
Irtautumisvalmiuden ohella suurin haaste sekä merkittävin arvostukseen vaikuttava tekijä on pääomasijoittajien mielestä arvonluontitoimenpiteiden huomioiminen irtautumisvaiheen käyttökatteessa. 55 % pääomasijoittamista oli tutkimuksen mukaan tätä mieltä, laskua viime vuoteen nähden oli 10 prosenttiyksikköä. Haaste ei ole vain arvon luomisessa, vaan sen todentamisessa due diligence -valmiin taloudellisen aineiston perusteella.
Irtautumisvaiheen käyttökatteeseen ja tekoälystrategiaan liittyvien kysymysten lisäksi 49 % (2025: 31 %) pääomasijoittajista piti portfolioyrityksen talousjohtajan kykyä tehdä strategisen tason yhteistyötä johdon kanssa yhtenä merkittävänä haasteena.
”Suomessakin pääomasijoittajat hakevat talousjohdolta laaja-alaista osaamista ja kykyä edistää arvonluontisuunnitelmaa yhdessä hallituksen ja muun johdon kanssa”, Vilén toteaa.
