Tuore ilmastoriskiarvio osoittaa, että rankkasateet, helleaallot, kuivuus ja luonnon tilan heikkeneminen nousevat Varsinais-Suomessa keskeisimmiksi ilmastoriskeiksi. Arvion mukaan lähes kaikki ilmastoriskit pahenevat ilmastonmuutoksen edetessä eikä yksikään tunnettu riskitekijä heikkene. Arvio on laadittu laajassa yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton ja Valonian johdolla.
Ilmastonmuutos uhkaa terveyttä, maataloutta ja Saaristomerta
Rankkasateet, helleaallot, kuivuus ja luonnon tilan heikkeneminen ovat arvion perusteella Varsinais-Suomessa vakavimpia ilmastoriskejä. Maakunnassa riskit näkyvät jo nyt erityisesti rakennetussa ympäristössä ja maataloudessa.
Rankkasateet aiheuttavat ongelmia jo nyt erityisesti rakennetussa ympäristössä. Hulevesijärjestelmien kapasiteetti ja veden imeyttämiseen ja viivyttämiseen tähtäävät ratkaisut eivät riitä nykyisessäkään ilmastossa. Lisäksi Varsinais-Suomelle tyypillinen savimaaperä on herkkä sekä kuivuudelle että rankkasateille: kuivunut maa kovettuu, jolloin vesi ei imeydy maahan vaan aiheuttaa tulvia ja eroosiota sekä vaikeuttaa viljelyä. Syksyn ja talven sateiden lisääntyminen kasvattaa myös rakennusten pitkäaikaista kosteuskuormitusta.
Kuivuus puolestaan haastaa Varsinais-Suomessa erityisesti maataloutta. Maakunta on tunnistettu kuivuusriskialueeksi, ja kuivuudesta aiheutuu viljelijöille jo nykyisin lähes vuosittain satotappioita. Pelloilla on jatkossa yhä useammin joko liian vähän tai liikaa vettä. Ongelmaa pahentaa se, että kuivuusjaksot osuvat yhä useammin kevääseen ja alkukesään, jolloin kasvit tarvitsevat eniten vettä. Lisäksi yhä pidemmät ja voimakkaammat helleaallot muodostavat terveysriskin, johon nykyinen rakennuskanta ja kaupunkirakenne eivät kykene riittävän hyvin vastaamaan.
Saaristomerellä lämpeneminen ja valumien kasvu heikentävät luonnon tilaa. Sinileväkaudet voivat pitkittyä, ravinnekuormitus kasvaa ja meriluonnon kannalta tärkeät lajit taantua. Vaikutukset ulottuvat myös ihmisten arkeen ja alueen elinkeinoihin, kuten maatalouteen, matkailuun ja kalatalouteen.
Laajassa yhteistyössä laadittu arvio tukee sopeutumistyötä
Ilmastoriskiarvio on tukena Varsinais-Suomen ilmastotiekartan päivitystyössä, jossa ilmastonmuutokseen sopeutuminen tuodaan vahvasti mukaan tiekarttaan. Käytännön sopeutumisen toimien lisäksi päästövähennysten jatkaminen on olennaista: mitä vähemmän ilmasto muuttuu, sitä helpompaa ja halvempaa sopeutuminen myös on.
“Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei pystytä enää täysin estämään, mutta niiden vaikutuksiin voidaan varautua ennakoivasti. Riskiarvio antaa Varsinais-Suomen kunnille ja muille toimijoille yhteisen tietopohjan kohdentaa sopeutumistoimia sinne, missä niiden tarve on suurin”, sanoo maakuntajohtaja Jyri Arponen.
Ilmastoriskiarvio on laadittu osana CLIVAS-hanketta, ja työssä on hyödynnetty tutkimustietoa, hankkeessa toteutettuja ilmastoriskianalyyseja sekä asiantuntijatietoa. Arvion valmisteluun on osallistunut laajasti toimijoita kunnista, julkishallinnosta, tutkimuslaitoksista ja muista asiantuntijaorganisaatioista. Valmistelun aikana on järjestetty erilliset työpajat asukkaille ja asiantuntijoille. Ilmastoriskeistä on olemassa paljon tutkimustietoa, mutta halusimme tuoda mukaan myös maakunnan eri toimijoiden näkemyksen. Työhön kutsuttiin mukaan eri alojen asiantuntijoita sekä alueen asukkaita, jotta arvio kuvastaisi mahdollisimman hyvin Varsinais-Suomen todellista tilannetta sekä nyt että tulevaisuudessa”, sanoo projektiasiantuntija Otto Lappalainen Valoniasta.
