Lähes 20 000 suomalaisyrityksen talousdata paljastaa kasvun keskittyvän yhä harvemmille toimijoille, kun valtaosa yrityksistä polkee paikallaan tai supistuu. IT ja rahoitus kasvavat, rakentaminen ja kauppa hiipuvat. Suomalaisyrityksiä leimaa varovaisuus.
Netvisorin tuore Talouspulssi 2026 -raportti osoittaa, että Suomen yrityskenttä eriytyy nopeasti. Tarkasteltujen lähes 20 000 yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuodesta 2024 vuoteen 2025 maltillisesti 2,2 prosenttia, mutta tyypillisen yrityksen kasvu jäi lähes nollaan. Myyntitapahtumien kokonaismäärä on laskenut 0,8 prosenttia, eli yritysten tuotteet ja palvelut liikkuvat aiempaa hitaammin.
“Suuremmistakin yrityksistä vain osa on onnistunut kasvattamaan myyntitapahtumiensa määrää. Tämä viittaa siihen, että aktiivisuus siirtyy harvoille voittajille. Eroja näkyy toimialojen, yrityskokojen, alueiden ja liiketoimintamallien välillä”, sanoo Visma Solutionsin toimitusjohtaja Juhani Mönkkönen.
Myös palkkalaskelmien kokonaismäärän 0,15 prosentin lasku kertoo, että työllistäminen on yrityksille haastavaa.
Pienyritykset kotimaisen kysynnän puristuksessa
Heikentynyt ostovoima näkyy erityisesti mikro- ja pienyrityksissä, jotka ovat usein riippuvaisia kotimaisesta kulutuksesta. Suuremmat ja vientivetoiset yritykset ovat selvinneet paremmin: ne ovat pystyneet kasvattamaan sekä liikevaihtoaan että henkilöstömääräänsä.
“Mikroyritykset palvelevat usein joko suoraan kuluttajia tai kotimaista, kuluttajavetoista teollisuutta, kuten rakentamista. Vientiyritykset ja niiden alihankkijat sen sijaan ovat keskimäärin suurempia ja elävät enemmän globaalista taloudesta, joka on viime vuosina ollut Suomea vahvemmassa vedossa”, Mönkkönen kertoo.
Kehitys näkyy myös toimialojen välillä. Ostovoiman lasku kurittaa siitä riippuvaisia toimialoja, kuten logistiikkaa (liikevaihdon mediaanimuutos -1,4 %), rakentamista (-1,1 %) ja kaupan alaa (-1,1 %). Vahvasti menee IT-yrityksissä (+2,5 %), teollisuudessa (+1,1 %) ja rahoitusalalla (+0,9 %). Samansuuntaista viestiä kertoo myynti- ja ostotapahtumien määrän kehitys.
Alueellinen kuilu kasvaa – Lappi vahvassa vedossa
Alueiden kehitys vaihtelee voimakkaasti. Erityisen kovaa kasvu on Lapissa, missä kasvavat sekä kokonaisliikevaihto (+5,6 %) että tyypillisen yrityksen liikevaihto (+4,1 %). Matkailun kova kysyntä ja pohjoisen suuret investointihankkeet heijastuvat laajasti paikalliseen yrityskenttään.
Sen sijaan esimerkiksi Kanta-Häme, Pohjois-Karjala ja Etelä-Pohjanmaa ovat selkeissä vaikeuksissa (kokonaisliikevaihdon muutos -3,0 %, -0,9 % ja -0,3 %). Uusimaa kasvaa hieman keskiarvoa hitaammin (+1,9 %), mutta siellä tyypillinen yritys pärjää muuta maata paremmin (+0,5 %).
Taselaman piirteitä näkyvissä – reaaliaikainen data ratkaisee
Yritykset suhtautuvat tulevaan varovaisesti: investointeja lykätään ja kapasiteettia pidetään ennallaan. Raportissa Elon pääekonomisti Tiina Helenius kuvailee Suomen taloudessa olevan piirteitä taselamasta, jossa velkojen vähentäminen korostuu.
“Toivoisin, että yritykset pohtisivat vakavasti omaa kasvustrategiaansa. Oikeastaan nyt on hyvä aika tehdä investointeja, kun työmarkkinoilla on reserviä ja korko- ja inflaatiotilanne on vakaa. Kun talouskasvu alkaa toden teolla, osaajia on vaikeampi saada ja toimitilojen hinnat lähtevät nousuun”, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Raporttiin haastateltujen asiantuntijoiden mukaan menestyminen edellyttää ennakointia, ajantasaista talousdataa ja rohkeutta. Talouden johtaminen on siirtynyt menneen raportoinnista reaaliaikaisen tiedon pohjalta tehtävään päätöksentekoon.
”Automaation ja tekoälyn hyödyt ymmärretään usein aivan liian kapeasti. Ajatellaan vain suoria kustannussäästöjä. Todellinen hyöty syntyy siitä, että muutokset pystytään havaitsemaan ajoissa ja niihin voidaan reagoida nopeammin”, Juhani Mönkkönen sanoo.
Talouspulssi 2026 -raportti: netvisor.fi/talouspulssi
