Olet ehkä kerrannut kesälomareissuasi varten espanjankielen alkeita puhelinsovelluksen söpön animaatiohahmon kannustaessa tekemään aina yhden harjoitteen lisää. Tai kerännyt terveyssovelluksella pisteitä iltamyöhällä täyttääksesi päivittäisen liikuntatavoitteesi.
Kyseessä on niin sanotuista pelillistetyistä sovelluksista, jotka innostavat meitä oppimaan uutta. Tämäntyyppisiä pelejä ja pelillisiä elementtejä löytyy lähes kaikkialta, sanoo pelejä ja opetuksellisia sovelluksia kehittävän Scholar Bearin sisällöntuottaja ja koordinaattori Maria Haapasalo.
Sovellukset toimivat, koska yhdessä pelaaminen ja sitä kautta oppiminen motivoi suurinta osaa oppijoista.
– Luokassa yleensä kaikki innostuvat peleistä, myös ne, jotka eivät suurista tekstimääristä syty tai kykene niitä omaksumaan, Haapasalo kertoo.
Yksi pelien valteista onkin elämyksellisyys: niissä visuaalisuus ja ääni yhdistyvät tukemaan tekstiä. Se tukee erityyppisiä oppijoita.
– Elämyksellinen oppiminen on tutkitusti myös tehokkaampaa.
Sopii myös yrityksille
Yrityksissä pelillistämistä voi hyödyntää esimerkiksi perehdytyksessä. 3d-teknologia ja metaversumratkaisut mahdollistavat todentuntuisten simulaatiopelien toteutuksen, jolloin esimerkiksi eri laitteiden käyttöä voi opetella turvallisesti ja tehokkaasti.
– Näen nämä melko helppoina pellistämiskohteina, johon saa mukaan oppimista motivoivia elementtejä, Haapasalo sanoo. – Myös organisaatiomuutoksissa pelillistämisellä on paljon annettavaa, sillä sillä saadaan hyvin visualisoitua muutosta.
Onko jotain, jota ei sitten voisi pelillistää?
Kysymys saa Haapasalon mietteliääksi. Periaatteessa pelillistäminen soveltuu kaikkeen oppimiseen, mutta pelien toteutuksessa on omat haasteensa. Esimerkiksi isojen tekstikokonaisuuksien pelillistäminen tuntuu äkkiseltään hänestä vaikealta.
– Pelinkehittäjällä pitää olla erinomainen kyky tiivistää olennainen oppijalle tarjottavaksi, hän sanoo. – Jollei peliä rakenna huolellisesti, sitä ei jaksa kukaan pelata. Silloin kehitykseen käytetty raha ja vaiva mene hukkaan.
Hetken mietittyään Haapasalo kuitenkin keksii tavan, millä Waltarin Sinuhenkin voisi siirtää pelilliseen sovellusmuotoon.
– Miksei peliä voisi rakentaa niinkin, että oppija ensin lukee jonkun isomman tekstikokonaisuuden, ja sitten lähtee peliin testaamaan osaamistaan.
Kuvateksti: Hyvin tehty peli innostaa oppimaan, sanoo Scholar Bearin Maria Haapasalo.
