Epävarmuus luo tunnetusti myös mahdollisuuksia. Uhkiin varautuminen on Nato-jäsenyyden ohella avannut varsinaissuomalaisille pk-yrityksille ennennäkemättömiä tilaisuuksia kasvattaa ja kehittää liiketoimintaansa kansainvälisesti.
Lähes kaikilla eurooppalaisilla Nato-mailla on nimittäin puolustuksen kehittämiseen ja materiaalihankintoihin liittyvää investointivelkaa, kertoo Business Turun Invest in -johtaja Janne Mustonen.
– Investointivelka Euroopan Nato-maissa on mittava, ja kaikkien maiden puolustusvoimat kasvattavat puolustusmenojaan. Se luo ainutlaatuisia mahdollisuuksia myös Varsinais-Suomessa. Meillä on tällä huikea määrä esimerkiksi telakkateollisuuden vetovoimassa kasvaneita teollisuuden yrityksiä, joilla on valmiita tuotteita ja ratkaisuja, joilla voisi suoraan olla kysyntää myös maailmalla.
Välttämättä tuotteen tai palvelun ei tarvitse liittyä puolustusteollisuuteen. Eri maiden puolustusvoimat hankkivat myös muita varusteita kuin puolustustarvikkeita. Alkujaan siviilikäyttöön tarkoitettu tuote tai palvelu voi toimia sellaisenaan tai kevyesti muunnettuna myös puolustusvoimien käytössä.
Mustonen nostaa esimerkiksi oman tuotteen kaksikäyttömahdollisuuksien hyödyntämisestä älysormusyhtiö Ouran tekemän lähes sadan miljoonan dollarin kaupan Yhdysvaltojen puolustusministeriön kanssa.
– Sormuksellahan ei ole yhteyttä puolustusteollisuuteen, mutta tuote on erinomainen sotilaiden monipuoliseen suorituskyvyn seurantaan, Mustonen sanoo.
Innovoimalla uutta voimaa
Yritys voi myös lähteä kehittämään uutta kaksikäyttötuotetta puolustusliiton erilaisten innovaatiokiihdyttämöjen kautta. DIANA-innovaatiokiihdyttämö (Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic) on yksi tällainen taho. Sen tehtävänä on rakentaa siltoja yhteistyöhön ja ohjata erityisesti start up ja pk-yrityksiä yrityksiä kansainvälisten verkostojen ääreen.
Rahoitustakin on tarjolla, Mustonen kertoo. Euroopan puolustusrahasto EDF on jälleen avannut rahoitushaun, jossa osoitetaan yli miljardi euroa puolustusalan tutkimus- ja kehitystyöhön.
– Rahoitusta voi hakea yksin tai esimerkiksi yhdistämällä voimansa toisen yrityksen, yliopiston tai korkeakoulun tai vaikkapa VTT:n kanssa. Myös projektin valmisteluun voi hakea rahoitusta Business Finlandilta.
Kehitystyöhön on saatavilla myös riskirahoitusta. Mustonen kertoo, että vielä 4–5 vuotta sitten pääomasijoittajat eivät juurikaan olleet mukana puolustus- tai kaksikäyttöteollisuudessa. Nyt tilanne on muuttunut.
– Rahoitusta voi saada sekä tuotekehitykseen että markkinoille menoon, varsinkin jos uudella strategisella tulokulmalla lähdetään kehittämään kaksikäyttöteknologiaa tai resilienssiratkaisuja.
Uhkakuviin varautuminen yleistyy
Nykyisessä maailmantilanteessa organisaatioilla on myös yhä enenevissä määrin tarvetta suojautua erilaisilta uhkilta. Se on synnyttänyt uuden resilienssimarkkinan, jossa uhkakuviin varautuminen on pääosassa.
– Yrityksillä ja julkisen sektorin toimijoilla on moninaisia kriittisiä toimintoja ja palveluita, joiden turvaaminen erilaisia uhkia kohtaan synnyttää vääjäämättä uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös siviilitoimijoille, Mustonen sanoo. Toisaalta taas elintarviketeollisuudelle Huoltovarmuuskeskus saattaa olla sellainen taho, jonka varautumisvarastojen täydennyshankintoja on hyvä seurata.
Mustonen kannustaakin yrityksiä ja yrittäjiä pohtimaan ennakkoluulottomasti omia mahdollisuuksiaan vastata kysyntään.
Vaikka suomalaisille yrityksille yhteistyö Suomen puolustusvoimien kanssa voi tuntua luontevimmalta, Naton hankintalistoille pääsy voi tapahtua myös jonkin muun maan puolustusvoimien kautta.
– Nato-maat ovat perinteisesti tehneet merkittävän määrän hankinnoistaan yhdysvaltalaisilta yrityksiltä. Me toivomme tietenkin, että Euroopassa hyödynnettäisiin mahdollisimman paljon eurooppalaisia ratkaisuja. Eurooppalaisten yritysten kannattaa nyt vastata huutoon ja lähteä rohkeasti kehittämään omia tuotteitaan ja ratkaisujaan ja tarjoamaan niitä eurooppalaisille puolustusvoimille. Oivaltaville yrityksille on nyt tarjolla huikeita mahdollisuuksia.
