Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin.
Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon. – Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.
Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin.
Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon.
– Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.
Kysely toteutettiin lokakuussa 2025 osana Kuutoskaupunkien verkostohanketta yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Siihen vastasi 38 kaupunkien työntekijää, joilla oli hyvä tuntemus oman organisaationsa rasisminvastaisesta työstä.
Tulokset tarjoavat siksi ennen kaikkea esimerkkejä käytännöistä ja toimintamalleista, joita kaupungeissa on käytössä sekä suuntaa-antavaa kuvaa kokonaisuudesta. Esimerkiksi 87 prosenttia vastaajista kertoi, että heidän toimialallaan on käytössä ohjeita rasistiseen tai syrjivään käytökseen puuttumiseksi. Esiin nousevat myös konkreettiset toimintamallit, kuten Tampereen kesällä käynnistyvä ilmoituskanava rasismista ilmoittamiseen sekä Oulun rasisminvastainen tukipiste rasismia kokeneille.
Rasisminvastaista työtä strategioista arjen palveluihin
Rasisminvastaista työtä tehdään kuutoskaupungeissa monella tasolla, aina kaupunkien strategisista linjauksista arkisiin palvelutilanteisiin.
Kaupungeissa rasisminvastainen työ on sisällytetty esimerkiksi kaupunkistrategioihin sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin. Työtä koordinoidaan usein poikkihallinnollisissa työryhmissä, joissa eri toimialat kehittävät yhteisiä toimintamalleja.
Arjen palveluissa rasisminvastainen työ näkyy esimerkiksi nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluissa. On tärkeää kehittää toimintatapoja, joilla varmistetaan, että erilaisista taustoista tulevat lapset ja nuoret ja ylipäätään kaikki kuntalaiset voivat osallistua toimintaan yhdenvertaisesti.
Työtä tehdään näkyväksi tapahtumissa ja teemaviikoilla, kuten rasisminvastaisella viikolla, Pride-viikolla sekä koulujen ja nuorisotyön teemapäivissä.
Päätöksenteon tueksi kerätään myös asukkaiden kokemuksia. Kaupungeissa järjestetään esimerkiksi dialogitilaisuuksia, kyselyitä ja työpajoja, joissa asukkaat voivat kertoa kokemuksistaan ja tuoda esiin näkemyksiään palvelujen kehittämisestä.
Lisäksi kaupungeissa on käytössä ohjeistuksia ja ilmoituskanavia rasismiin ja muuhun syrjintään puuttumiseksi. Joissakin organisaatioissa hyödynnetään esimerkiksi anonyymiä rekrytointia, jossa hakijan nimi ja tausta eivät vaikuta alkuvaiheen rekrytointipäätöksiin.
Kehittämistarpeitakin tunnistettiin
Vastauksissa nousi esiin myös useita kehittämiskohteita. Vastaajien mukaan rasisminvastaisen työn tavoitteita, ohjeistuksia ja seurantamittareita tulisi selkeyttää. Myös johdon näkyvää sitoutumista pidettiin tärkeänä työn edistämiseksi.
Lisäksi rasismin ja muun syrjinnän tunnistamista ja käsittelyä halutaan vahvistaa osana arjen työtä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kaupunkien henkilöstön osaamisen kehittämistä, puuttumiskynnyksen madaltamista ja yhteisten toimintamallien vahvistamista.
Palvelujen yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta halutaan parantaa muun muassa lisäämällä selkokielisiä ja monikielisiä materiaaleja, kehittämällä tulkkauspalveluja sekä vahvistamalla asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia.
– Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää jatkuvaa oppimista, seurantaa ja yhteistyötä. Kaupungeilla on tässä tärkeä rooli, mutta pysyvä muutos syntyy vain pitkäjänteisellä työllä ja eri toimijoiden yhteistyöllä, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen nostaa esille.
Rasisminvastainen viikko muistuttaa turvallisista yhteisöistä
Suomen Punaisen Ristin rasisminvastaista viikkoa vietetään 16.–22.3.2026. Tänä vuonna kampanjan teemana on turvallisuus. Kuntaliitto tukee kampanjaa yhdessä C6-kaupunkien kanssa. Puuttumalla rasismiin voimme rakentaa turvallisempia kaupunkeja, kouluja ja yhteisöjä.
– Kunnilla on keskeinen rooli rasisminvastaisessa työssä. Ne edistävät yhdenvertaisuutta ja ehkäisevät syrjintää kaikessa toiminnassaan: viranomaisina, palvelujen tarjoajina, koulutuksen järjestäjinä ja työnantajina. Koska kunnat vastaavat suuresta osasta asukkaiden peruspalveluja, niillä on myös mahdollisuus vaikuttaa rakenteisiin, jotka voivat ylläpitää eriarvoisuutta, kiteyttää hyvinvointiasioiden johtaja Maria Salenius.
– Rasismin ennaltaehkäisy alkaa sen tunnistamisesta. Jokaisella on oikeus elää ilman syrjintää ja tulla kohdatuksi yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä, toteaa Huovinen.
