Turkulaislähtöinen Krista von Schantz päätti 16-vuotiaana, että hänestä tulee aikuisena bisnesnainen. Monen oivalluksen ja opin myötä hän onkin kerryttänyt miljoonavarallisuuden.
Nyt 46-vuotiaana yrittäjä ja sijoittaja on alkanut puhua rahasta avoimesti. Naisten varallisuutta käsittelevässä podcastissa hän kertoi, miten käsitys rahasta vaihdannan välineenä kehittyi. Suomalaisen pörssiyhtiön tilaisuudessa hänen puheenvuoronsa käsitteli rahaa hyvinvoinnin välineenä. Päätin ottaa selvää, miten rahasta puhumiseen suhtaudutaan ja mitä Krista (sovimme sinuttelusta, sillä olemme muutenkin rohkealla asialla) itse ajattelee rahasta.
Mihin rahaa tarvitaan?
– On universaali totuus, että tärkeimmät asiat elämässä ovat terveys, ihmissuhteet sekä merkityksellisyyden tunne ja kyky toteuttaa itseään niin työssä kuin harrastuksissa. Vähemmän puhutaan siitä, kuinka suurta roolia raha näyttelee näiden toteutumisessa. Puheessani taloudellisesta hyvinvoinnista eräässä Suomen suurimmista yrityksistä nivoin henkilökohtaisen tarinani kautta keskeisiä oivalluksia aiheeseen liittyen. Yleisö nauroi ja hetkittäin pyyhittiin myös kyyneleitä. Reaktiot kertovat, että aihe kiinnostaa ja koskettaa.
Mitä sinä itse ajattelet rahasta?
– Teininä tiesin haluavani bisnesnaiseksi ja lähdin jahtaamaan unelmaani hakemalla opiskelemaan kauppatieteitä Åbo Akademiin. Kauppatieteiden opinnot valmistelivat minua numeroiden maailmaan, mutta vasta 26-vuotiaana, ensimmäisen yritykseni perustettuani, pääsin todelliseen talouden korkeakouluun. Yrittäjänä ei pärjää, ellei ymmärrä, mistä raha tulee ja minne sitä kuluu. Yrittäjän on pystyttävä maksamaan oma palkkansa kulujen jälkeen ja jättämään jotain myös viivan alle. Osakeyhtiölakikin säätelee sen yksiselitteisesti: yhtiön ensisijainen tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.
Matematiikassa en koskaan loistanut – ylioppilastodistukseni heikoin arvosana C todisti sen. Nyt en kuitenkaan istunut koulunpenkillä ja huomasin innostuvani. Aiemmin olin ajatellut rahaa vain teknisenä asiana: tuloina, menoina, sijoituksina ja tuottoina – pelkkinä numeroina, jotka tuntuivat hankalilta ja pakolliselta pahalta. Aloin ymmärtää, että raha on keskeinen vaihdon väline, jolla saan vapauden ohjata elämääni omien arvojeni, tavoitteideni ja unelmieni mukaisesti. Yhtä lailla kuin yritys tarvitsee rahaa menestyäkseen, myös minä tarvitsen sitä voidakseni elää juuri sellaista elämää, jonka itse valitsen, en vain sellaista elämää, johon ajaudun. Tässä on merkittävä ero.
Oivalsin myös jotain olennaista, taloudellinen hyvinvointi alkaa pitkälti sisäisestä tarinastamme – siitä, mitä uskomme olevamme kykeneviä tekemään, mitä ansaitsemme ja mikä on meille mahdollista. Se alkaa ajattelutavasta ja siitä, miten rahasta puhumme.
Saako rahasta puhua?
– Moni arkailee rahan ajattelua, sen tavoittelua tai siitä puhumista, koska rahalla on kylmä ja kova maine. Harva näyttää ymmärtävän, että raha itsessään on neutraali – se on vain pala paperia tai muutama digitaalinen numero pankkitilillä. Rahan arvo syntyy ihmisen omasta toiminnasta, arvoista ja siitä, miten sitä aikoo käyttää tai sijoittaa. Arvopohja luodaan usein aiemmin nuoruudessa. Minä olen onnekas, että sain vahvan pohjan kotoa. Raha ei siis luo arvojamme – se paljastaa ne ja moninkertaistaa sen, mitä olemme.
Tuleeko raha rahan luo?
– Ostin ensimmäisen oman asuntoni ja kun myin sen, oli asunnon arvo noussut merkittävästi. Tuolloin oivalsin jotain ratkaisevaa; raha voi tehdä töitä puolestani. En usko, että pelkkä ahkeruus ja säästäminen luo vaurautta, raha pitää osata valjastaa. Olen kerryttänyt varallisuuttani pitkäjänteisesti sijoittamalla yrittäjänä ansaitsemiani tuloja laaja-alaisesti eri sijoitusinstrumentteihin. Ensimmäinen yritykseni Revoltti Experience viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. Lisäksi omistan kahta muuta menestyvää yritystä. Kun rahaa oppii kasvattamaan viisaasti, voidaan kyllä sanoa, että raha tulee rahan luo.
Unelmoivatko kaikki rahasta?
– Suomalaiset ovat lottokansaa, rahapelejä pelaa joka viikko lähes miljoona suomalaista. Tutkimusten mukaan jopa 40 prosenttia pitää lottoamista todennäköisenä keinona vaurastua. Vaurastumista taas toivotaan, sillä lukuisat tutkimukset osoittavat, että raha ja taloudellinen vakaus koetaan merkittäväksi elämänlaatua parantavaksi tekijäksi. Joidenkin tutkimusten mukaan raha on jopa suurin elämänlaatua parantava tekijä. Kysyessäni yleisöltä, kuinka moni haluaisi lisää rahaa ja pyysin nostamaan käden ylös, niin lähes kaikkien osallistujien käsi nousi pystyyn.
Toisin sanoen lähes kaikki haluavat lisää rahaa ja unelma rikastumisesta elää sitkeässä. Ja jos lähes kaikki haluavat lisää rahaa, miksi siitä ei puhuttaisi ääneen?
Suomessa on pitkään elänyt sanonta ”siitä puhe mistä puute”. Ehkä juuri siksi rahasta on puhuttu varoen tai vaiettu kokonaan. Mielestäni vanha sananlasku on aika päivittää. Mutta muutoksen tuloutuminen pankkitilille vaatii vielä suurempaa päivitystä, pitää muuttaa tapa ajatella ja puhua rahasta.
Rahasta puhuminen ei ole häpeä – se on tätä päivää, Krista päättää haastattelun.
