Keskuskauppakamari pitää hallituksen esitystä uusista rikoslain säännöksistä koskien kiskontaa ja törkeää kiskontaa työelämässä ratkaisevan tärkeänä askeleena työntekijöiden suojelemiseksi ja reilun kilpailun turvaamiseksi. Esitys vastaa konkreettiseen tarpeeseen puuttua tilanteisiin, joissa työntekijöiden kiristys ja alipalkkaus ovat mahdollistaneet epäeettisille toimijoille kustannusedun rehellisten yritysten kustannuksella.
”On välttämätöntä, että työntekijöiden kiristykseen, kiskontaan ja ihmiskauppaan puututaan kovilla keinoilla. Kyse on vakavasta rikollisuudesta, joka vääristää kilpailua ja horjuttaa luottamusta työmarkkinoihin. Rehellisesti toimivat työnantajat ansaitsevat työmarkkinat, joilla epärehellisyys ei ole kilpailuetu”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Hyväksikäyttö kohdistuu usein työntekijöihin, joiden asema on jo valmiiksi haavoittuva. Siksi uudet rikossäännökset ovat merkittävä ja välttämätön askel kohti työelämää, jossa maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä ei voi käyttää hyväksi ja jossa rehellinen yritystoiminta on ainoa tapa menestyä.
Vahvempi valvonta ja riittävät resurssit tarpeellisia
Keskuskauppakamari painottaa, että uusien rikossäännösten rinnalla tarvitaan vahvempaa valvontaa ja riittäviä viranomaisresursseja, jotta väärinkäytökset tunnistetaan ajoissa ja tekijät saatetaan vastuuseen.
”Valtaosa yrityksistä toimii rehellisesti ja huolehtii työntekijöistään vastuullisesti. Yritystoiminta, joka perustuu työntekijöiden riistoon, ei ole yritystoimintaa lainkaan. Viranomaisilla tulee olla keinot pysäyttää väärinkäytökset ajoissa, ja valvonnan on kohdistuttava niihin, jotka rikkovat pelisääntöjä”, Pulkkinen sanoo.
Keskuskauppakamari korostaa, että työperäistä hyväksikäyttöä ei kitketä heikentämällä Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten asemaa yhteiskunnassa. Hallituksen päättämät kiristykset, kuten kolmen kuukauden maastapoistumissääntö, leikkaukset kotoutumiseen ja perheenyhdistämisen tulorajojen nosto, lisäävät riskiä siitä, että työntekijä joutuu entistä riippuvaisemmaksi työnantajastaan, eikä pysty edistämään omia oikeuksiaan. “Työntekijöiden hyväksikäyttöön eli rikollisuuteen on puututtava kovin keinoin ja se on estettävä. Samanaikaisesti muilla keinoin on vahvistettava ulkomaisten työntekijöiden asemaa Suomessa, jotta Suomessa työskentelevä ei ole täysin riippuvainen työnantajasta”, Pulkkinen sanoo.
