Kyselyn mukaan jopa lähes puolet vuokra-asunnossa asuvista ei tiedä, mistä asuntonsa vedet saa kytkettyä pois esimerkiksi vesivahingon sattuessa. LähiTapiolan korvausjohtajan mukaan tämä voi pahimmillaan aiheuttaa vaikeita vastuukysymyksiä vuokralaisen ja vuokranantajan välillä, jos esimerkiksi jäätynyt putki aiheuttaa vesivahingon.
Jos asunnossa tapahtuu vesivahinko tai epäilee putken jäätyneen, ensimmäinen toimi laajempien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi on sulkea vedentulo asunnon veden pääsulusta. Jopa neljäsosa (24 %) suomalaisista ei kuitenkaan tiedä, missä asuntonsa veden pääsulku sijaitsee, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.
Vuokra-asunnossa asuvista vastaajista jopa 45 prosenttia ei tiedä veden pääsulun sijaintia. Omakotitaloasujistakin lähes joka kymmenes kertoo samoin. Kyselytutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Verian*.
Pääsulun sijainti kannattaa selvittää silloin, kun tietoa ei vielä tarvitse, sanoo LähiTapiola Pirkanmaan korvausjohtaja Antti Määttänen.
– Siinä vaiheessa, kun putki suihkuaa vettä ja vesivahinko laajenee minuutti minuutilta, pääsulkua on huomattavasti epämiellyttävämpää etsiä. Kyselyn tulosten perusteella suosittelen vahvasti myös jokaista vuokranantajaa kysymään vuokralaiseltaan, tietääkö tämä, mistä vesi katkaistaan.
Määttänen huomauttaa, että ennaltaehkäisy on tärkeää myös taloudellisista syistä. Kotivakuutuksen suojeluohjeiden mukaan omakotitaloissa ja vapaa-ajan asunnoissa päävesihana on suljettava heti, jos rakennuksessa havaitaan vuotovahinko tai sitä epäillään. Jos rakennus jää asumattomaksi tai käyttämättömäksi yli viikoksi, on lähdettäessä suljettava pääsulkuventtiili tai kytkettävä käyttövesipumppu pois käytöstä.
– Jos ei tiedä missä pääsulku on, suojeluohjetta ei tietenkään voi noudattaa. Jos tällöin lähtee yli viikoksi reissuun ja sinä aikana sattuu vesivahinko, vakuutuskorvauksia saatetaan joutua pienentämään, sillä vahingon ennaltaehkäisemiseksi tarkoitettuja suojeluohjeita ei ole noudatettu. Jos käy huonosti ja vahinko on suuri, omasta pussista maksettavaksi voi jäädä jopa viisinumeroinen luku. Tämä voi aiheuttaa vaikeita vastuukysymyksiä vuokralaisen ja vuokranantajan välillä.
Älä laske lämpötilaa heti kovimpien pakkasten hellitettyä
Putken jäätymisen ensimmäinen merkki on usein se, että virtaus on heikkoa tai vettä ei tule ollenkaan. Jos putki halkeaa, se alkaa vuotaa viimeistään säiden lämmetessä ja veden sulaessa.
LähiTapiolan kotivakuutuksen tämänhetkisten vahinkotietojen mukaan tammikuussa näyttää sattuneen vähemmän putkien jäätymisvahinkoja kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla, vaikka Ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuu oli tavanomaista kylmempi koko maassa. Jäätymisvahinkojen tarkka määrä tarkentuu kuitenkin vasta myöhemmin.
Alkuvuosi 2024 oli jäätymisvahinkojen kannalta haastava: vahinkojen määrä moninkertaistui, kun vuoroin oli kireitä pakkasia ja vuoroin lauhempaa.
– Vaikka sähkön hinta ottaisi päähän, ei kannata lähteä laskemaan rakennuksen lämpötilaa heti kovimpien pakkasten hellitettyä. Rakennus ei lämpene samaa vauhtia kuin ulkoilma, joten sisälämpötilan nopea lasku voi tarkoittaa sitä, että putken ympärillä on vähemmän lämpöä ja jäätymisen riski kasvaakin. Kun lähtee kotoa, kannattaa myös huolehtia tarkasti, ettei esimerkiksi tuuletusikkuna jää auki, sillä tämäkin voi riittää jäätymisvahingon syntyyn, Määttänen sanoo.
Hankalimmat vahingot sattuvat usein vapaa-ajan asunnoilla, jotka eivät ole talvikäytössä ja joiden vesiputkia ei ole kauden päätteeksi tyhjennetty vedestä.
– Pahimmillaan sinne syntyy luistelukenttä, kun haljennut putki vuotaa vettä, joka sitten jäätyy lattialle. Jos on mahdollisuus, kannattaa käydä tarkistamassa sisälämpötilan ja putkien tilanne jo ennen kevättä. Lämpöä pitää olla vähintään 12 astetta tasaisesti joka huoneessa ja nurkassa, eikä ilmalämpöpumppu riitä yksin lämmönlähteeksi.
