Lämmöntalteenotto (LTO) on sekä taloudellisesti että ekologisesti järkevä ratkaisu, joka parantaa energiatehokkuutta rakennuksissa ja teollisuuden prosesseissa. Energian tuotannon sähköistyessä se on keskeinen keino pienentää kokonaiskulutusta, päästöjä ja kustannuksia.
Lämmöntalteenotto tukee vihreää siirtymää
Finess Energyn myynti-insinööri Kari-Pekka Kuusrainen kertoo, että kaikenlaiset lämmöntalteenottoratkaisut ovat nyt erittäin ajankohtaisia, koska energian tuotannon sähköistäminen etenee vauhdilla sähkökattiloiden ja lämpöpumppujen avulla.
Pelkkä sähköistäminen ei kuitenkaan riitä, vaan energian talteenotto on keskeinen keino myös kokonaiskulutuksen vähentämiseksi.
“Energian kierrättäminen tukee vihreää siirtymää ja tarjoaa samalla merkittäviä taloudellisia säästöjä”, hän taustoittaa.
Vihreä siirtymä lisää usein sähkönkulutusta, mutta eri prosessien, kuten esimerkiksi ilmanvaihdon, tuotantoprosessien ja jätevesien lämmöntalteenotto, voi vähentää suoraa sähkönkäyttöä. Kertaalleen käytetyn energian uudelleen hyödyntämisellä saavutetaan helpommin myös yrityksen toiminnalle asetetut energiatehokkuustavoitteet.
“Se voi pienentää hiilidioksidipäästöjä ja tuoda selvää kilpailuetua sekä ympäristöhyötyjen että tuotantokustannusten kautta.”
Lämpöpumput mahdollistavat hukkalämmön hyödyntämisen
Keskeisessä roolissa lämmöntalteenotossa ovat lämpöpumput, jotka ottavat lämpöä talteen esimerkiksi kiinteistön poistoilmasta, prosessikaasuista- ja nesteistä sekä jätevedestä. Lämpöpumpuilla voidaan jalostaa talteen otettu lämpö vaikka kiinteistön kaukolämpöverkkoon.
Hukkalämmön lämpötila ei aina vastaa prosessin, kiinteistön tai käyttöveden lämmitykseen tarvittavaa lämpötilaa, mutta lämpöpumpun avulla lämpötilaa voidaan nostaa halutulle tasolle. Finess Energy tarjoaa lämpöpumppuja, joilla voidaan jalostaa jopa yli 100 °C lämpöä matalammastakin hukkalämmöstä.
Luontaiset kylmäaineet lämmöntalteenottojärjestelmissä
Kuusrainen muistuttaa, että mikäli lämmöntalteenottojärjestelmään valitaan lämpöpumppu, on tärkeää huomioida uudet luonnolliset kylmäaineet.
“Ne ovat pitkälle tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja, ja niiden merkitys korostuu erityisesti huollossa, kun vanhemman sukupolven synteettiset kylmäaineet poistuvat markkinoilta”, Kuusrainen sanoo.
Lämpöpumpputeknologiassa on siirrytty yhä enemmän kohti luonnollisia kylmäaineita, kuten hiilidioksidia, ammoniakkia ja propaania. Taustalla vaikuttaa erityisesti kiristyvä EU-sääntely, joka ohjaa pois perinteisistä synteettisistä kylmäaineista kohti matalamman ilmastovaikutuksen vaihtoehtoja.
Kylmäaineiden käyttöä ohjaa EU-tasolla laadittu F-kaasuasetus. Finessin toimittamat ratkaisut eivät käytä 1.1.2026 rajoitettuja korkean GWP-arvon kylmäaineita.
Kannattavuus ja takaisinmaksuaika LTO-projektissa
Lämmöntalteenoton kannattavuuteen vaikuttavat useat tekijät, kuten energian hinta, järjestelmän käyttöaste, talteen otettavan lämmön lämpötilataso sekä järjestelmän oikea mitoitus ja ylläpito. Mitä enemmän lämpöä syntyy ja mitä tasaisempaa sen hyödyntäminen on, sitä suurempi on saavutettava hyöty.
Hankkeen kannattavuus syntyy siitä, että riippuvuus ulkoisista energialähteistä vähenee ja energian hinnanvaihtelujen vaikutus pienenee.
“Energiatehokkaat järjestelmäratkaisut voivat vähentää energian hinnanvaihteluiden vaikutusta tuotantokustannuksiin ja parantaa kustannusennustettavuutta”, lisää Kuusrainen.
Hankkeiden takaisinmaksuajat vaihtelevat kohteen mukaan. Teollisissa prosesseissa, joissa hukkalämpöä syntyy paljon ja jatkuvasti, takaisinmaksu voi olla nopea. Lämmöntalteenottoa arvioitaessa keskeistä onkin tarkastella kokonaisuutta ja tulevaisuuden tavoitteita. ”Investointeja tulisi tarkastella myös pitkän aikavälin näkökulmasta.”
