Moni pk-yrittäjä haluaisi kasvaa, mutta työllistämisen kynnys tuntuu ylitsepääsemättömältä. Kansanedustaja ja yrittäjä Ville Valkonen nimeää kolme keskeistä uudistusta, joilla Suomesta tehtäisiin yrittäjäystävällisempi ja työllistäminen helpompaa.
Suomessa yrittäjyyden arvostus on noussut valtavasti viime vuosikymmeninä, ja nuoret näkevät yrittäjyyden houkuttelevana urapolkuna. Silti monet jäykät rakenteet ja lainsäädännölliset velvoitteet jarruttavat kasvua. Erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yrittäjälle suuri ja usein pelottava askel. Eikä syyttä.
Kansanedustaja Ville Valkonen näkee yrittäjän arjen myös sisältäpäin. Hänen mukaansa työllistämisen riskit ja kustannukset ovat tällä hetkellä pk-yrittäjälle liian korkeat. Tässä ovat Valkosen kolme ratkaisua tilanteen helpottamiseksi:
1. Paikallinen sopiminen työehtosopimusten ohi
Nykyinen järjestelmä, jossa työehtosopimukset (TES) sanelevat tarkasti työsuhteen ehdot, on monelle pienyritykselle liian jäykkä. Valkosen mukaan työpaikoilla pitäisi voida sopia asioista nykyistä joustavammin suoraan työnantajan ja työntekijän välillä.
”TESsit ovat pitkiä opuksia ja niissä on valtavasti ylimääräistä säätelyä. Jos työpaikalla halutaan sopia toisin, se pitäisi mahdollistaa nykyistä vapaammin”, Valkonen toteaa. Tämä helpottaisi erityisesti pienten yritysten kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin ilman raskasta hallinnollista taakkaa.
2. Ensimmäisen työntekijän sivukulujen keventäminen
Kun yrittäjä palkkaa ensimmäisen ulkopuolisen tekijän, kustannusrakenne nousee huimasti muun muassa TyEL-maksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen vuoksi. Valkonen esittääkin, että ensimmäisen työntekijän kohdalla maksurasite olisi alkuun kevyempi.
Tämä poistaisi suurimman taloudellisen esteen kasvun tieltä. ”Sivukulut ja työnantajavelvoitteet, kuten sairausajan palkat, muodostavat riskin, joka on monelle yksinyrittäjälle liian suuri kantaa”, hän painottaa . Keventämällä näitä kuluja useampi yrittäjä uskaltaisi ottaa kasvuloikan.
3. Turhan byrokratian ja raportointitaakan karsiminen
Pienyrittäjän aika kuluu usein raportteihin, joilla ei ole mitään tekemistä varsinaisen liiketoiminnan tai työturvallisuuden kanssa. Valkonen nostaa esimerkiksi oman kokemuksensa: toimistotyössä toimivalle yritykselle oli lakisääteinen pakko kirjoittaa työsuojelusuunnitelma, vaikka suurimmat riskit liittyivät kynnykseen kompastumiseen.
”Byrokratiataakka pitäisi karsia minimiin, jotta yrittäjä pääsee vauhtiin”, Valkonen sanoo. Hänen mukaansa hallinnolliset määräajat ja pakot pitäisi poistaa tai niitä tulisi joustavoittaa yrityksen alkuvuosina, jolloin yrittäjän fokus on oltava asiakkaissa ja myynnissä.
Vaikka valtiontalous on haastavassa tilanteessa, Valkonen muistuttaa, että Suomen kansantalous seisoo yksityisen sektorin varassa. Kun yrittämisen esteitä puretaan, koko yhteiskunta hyötyy kasvavasta työllisyydestä ja elintasosta.
