Pohjoismaiden talouksissa näkyy merkkejä kuumenemisesta, ja myös pohjoismaisilta keskuspankeilta odotetaan koronnostoja. Vuonna 2023 talouskasvun ennustetaan hidastuvan eniten Tanskassa, jonka talous on noussut vauhdikkaimmin koronarajoitusten helpotettua. Talouden ennustettavuus on kuitenkin tällä hetkellä heikko, muistuttavat Danske Bankin ekonomistit tuoreessa Nordic Outlook –katsauksessa.
Maailmanlaajuisesti hyödykkeiden kysyntä on kasvanut tarjontaa nopeammin. Pohjoismaissa, erityisesti Tanskassa on ollut merkkejä talouden ylikuumentumisesta. Pulaa on esiintynyt niin tuotantomateriaaleista kuin työvoimasta. Inflaatio on noussut kaikkialla nopeasti poikkeuksellisen korkealle. Keskuspankit hillitsevät nyt kysyntää nostamalla korkoja. Yhdysvaltojen ja EKP:n ohella myös Ruotsin ja Norjan keskuspankeilta odotetaan koronnostoja kesän ja syksyn aikana.
– Arvioimme Ruotsin Riksbankin nostavan ohjauskorkoaan 50 korkopisteellä kesäkuun, syyskuun ja marraskuun kokouksissa ja palaavan sitten 25 korkopisteen nostoon ensi vuoden alussa. Myös Norjan keskuspankin rahapolitiikkaa seurataan kiinnostuneena. Norja aloitti ohjauskorkojen nostosarjan ensimmäisenä Pohjoismaissa ja odotamme ohjauskoron nousevan 2,5 prosenttiin ensi vuoden lopulla, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Las Olsen.
Korkojen ja hintojen nousu synkentävät taloustilannetta
Nousevat korot, globaalin talouden synkkenevät näkymät ja jyrkästi nousseen inflaation heikentämä kuluttajien ostovoima painavat Pohjoismaiden talousnäkymiä. Jyrkimmin talouskasvun ennustetaan hidastuvan Tanskassa, missä talous käy jo korkeilla kierroksilla.
– Tanskassa hyvin alhainen luottamus talouteen, nousevat korot sekä laskevat reaalitulot painavat tanskalaisten kulutusta. Toisaalta autojen myynnin ennustetaan lisääntyvän, kunhan autoja saadaan markkinoille lisää, Olsen sanoo.
Suomeen ennustetaan nyt noin 1,5 prosentin talouskasvua, Ruotsiin reilun prosentin nousua, Norjaan 3,6 prosentin kasvua, ja Tanskaan 3,5 prosentin nousua. Ensi vuonna talouskasvu hidastuu etenkin Tanskassa ja Norjassa, mihin vaikuttaa pula työvoimasta ja kapasiteetista.
Nykytilanteen ennustettavuus on heikko
Inflaatio on kiihtynyt merkittävästi energian ja hyödykkeiden hintojen nousun myötä. Inflaation raju nousu heikentää kotitalouksien ostovoimaa. Danske Bank ennustaa inflaation olevan Suomessa 6,0 prosenttia, kun Ruotsissa ennuste on 6,4, Tanskassa 6,4 ja Norjassa 4,6 prosenttia tänä vuonna.
Viime kuukausien nopeat muutokset inflaatioluvuissa ja rahapolitiikassa kertovat ekonomisten mukaan siitä, että nykytilanteen ennustettavuus on heikko ja että näkymiin liittyy suuria riskejä.
– Kaiken kaikkiaan maailmanlaajuinen taloustilanne on hyvin epävarma. Sota jatkuu ainakin toistaiseksi Ukrainassa ja Yhdysvaltoihin odotetaan ensi vuodeksi taantumaa. Myös kuluttajien luottamus talouteen on tällä hetkellä alhaisella tasolla länsimaissa, Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.
Maakohtaiset näkyvät:
Tanska: Talous ylikuumenee, mutta suunta on hidastumassa.
Ruotsi: Inflaatio ottaa veronsa – kotitalouksien tilanne heikkenee ja näkymät synkentyvät.
Norja: Nousukausi lähenee loppuaan – kasvu on hidastumassa, kun kapasiteettirajoitteet purevat ja näkymät heikkenevät.
Suomi: Työvoimapulasta pelastusrengas? Venäjän kaupan pysähtyminen hidastaa talouskasvua, mutta työttömyys ei välttämättä lisäänny.
