Vuoden 2025 ensimmäinen puolisko on alkanut lainamarkkinoilla kaksijakoisissa tunnelmissa: asuntolainakanta jatkaa hidasta laskuaan ja kulutusluottojen kysyntä kasvaa. Onko suomalaisissa kotitalouksissa siirrytty yhä enemmän lyhytaikaiseen velkaan?
Lainavertailija.comin keräämän hakudatan perusteella yhä useampi kuluttaja etsii pienempää lainaa 25000 eurolla samalla, kun suuret asuntolainat jäävät aiempaa harvemmiksi. Alkuvuoden aikana, erityisesti 10 000–30 000 euron kulutusluotot ovat kasvattaneet selvästi suosiotaan viime vuoteen verrattuna.
Ilmiö on nähtävissä myös tuoreimmassa Suomen Pankin katsauksessa. Kotitalouksien asuntolainakanta pieneni vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla reilut 0,5 %. Tässä vaiheessa näyttää siis siltä, että korkojen lasku ei ole vielä houkutellut ihmisiä suurempiin asuntorahoituspäätöksiin.
Tilanne on kuitenkin hieman ristiriitainen, sillä HS:n kirjoitti OP:n myöntäneen alkuvuoden aikana uusia asuntolainoja noin 18 % enemmän kuin viime vuonna (tammikuu 13% ja helmikuu 7%). Ainoa looginen johtopäätös on se, että vuosi 2024 oli asuntomarkkinan osalta niin jäätynyt, että edes tuollainen parannus ei näy vielä positiivisesti tilastoissa.
Kulutusluottojen kasvu voi kertoa arjen joustotarpeista
Viime vuosina käyttöön otetuilla kulutusluottojen korkokatoilla ja muilla markkinointirajoituksilla on yritetty hillitä lyhytaikaisten, korkeakorkoisten lainojen tarjontaa. Tällä hetkellä data näyttää kuitenkin siltä, että velkaantuminen ei ole kadonnut – se on vain siirtynyt eri lainatuotteisiin, kuten keskikokoisiin kulutusluottoihin tai joustoluottoihin.
Näyttääkin siltä, että kulutusluottojen kysyntää on kasvattanut erityisesti viime vuosien aikana poikkeuksellisen korkealla pysynyt korkotaso ja inflaatio, jotka ovat lisänneet monen kotitalouden taloudellista painetta. Asuntolainojen ja muiden pitkäaikaisten velkojen kuukausierät ovat kasvaneet niin suuriksi, että arjen joustoon on haettu lisärahoitusta pienemmistä, mutta nopeasti saatavista kulutusluotoista.
Kun yhtälöön lisätään Suomen talouden pitkään jatkunut heikkous, vaimea kasvu ja kotitalouksien ostovoiman heikkeneminen, ei ole ihme, että moni kokee tarvitsevansa ulkopuolista rahoitusta selvitäkseen arjen menoista tai yllättävistä kuluista. Kulutusluottojen kasvu ei siis välttämättä ole seurausta pelkästään huonosta taloudenhallinnasta, vaan ennemminkin merkki siitä, että kotitaloudet etsivät tasapainoa taloudellisten paineiden alla.
