Yrittäjien eläkejärjestelmän suurin uhka on sen rahoittajien rapautunut luottamus, osoittaa Suomen Yrittäjien suuri eläkekysely. – Yrittäjän eläkejärjestelmä (YEL) pitää korjata siten, että järjestelmän uskottavuus ja luotettavuus rahoittajien eli yrittäjän silmissä paranee, johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo. Järjestö esittää pakollisen vakuuttamisen alarajan nostoa.
Lähes puolet yrittäjistä ilmoittaa, ettei luota eläkejärjestelmään. Epäluottamus on erityisen korkealla alle 10 henkeä työllistävissä yrittäjissä, naisten ja 40–59-vuotiaiden vastaajien keskuudessa.
– Positiivista on, että nuorten keskuudessa luottamus oli keskiarvoa korkeammalla. Toisaalta alle 40-vuotiaista vastaajista lähes puolet oli ainakin osittain myös sitä mieltä, että yrittäjien eläkevakuutusjärjestelmä pitäisi kokonaan lopettaa, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä sanoo.
Yrittäjä vastaa oman eläkevakuutuksensa järjestämisestä ja vakuuttaa toimintansa yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti.
– On tärkeää, että myös yrittäjällä on mahdollisuus kerryttää vanhuudenturvaa työuransa aikana. Toisaalta yrittäjällä pitää olla myös vapauksia rakentaa turvaa toisillakin tavoilla, Hellstén sanoo.
– Hallituksen juuri eduskunnalle antama esitys yrittäjän eläkelain täsmentämiseksi ei yrittäjien luottamuksen vahvistamiseksiyksinään auta, johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä toteaa.
Pakollisen vakuuttamisen alarajan nostaminen saa kannatusta
YEL-järjestelmään osallistuminen on yrittäjälle pakollista, jos työtulo eli työpanoksen arvo yltää vähintään työtulon alarajaan, joka on kuluvana vuonna 8 261,71 euroa vuodessa.
Suomen Yrittäjät on esittänyt tämän pakollisen vakuuttamisen alarajan nostamista nykyiseltä tasoltavähintään yrittäjän ansiosidonnaisen työttömyysturvan alarajalle (13 573 euroa vuonna 2022).
– Näin yrittäjä saisi oikeuden työuran aikaiseen ansioihin sidottuun sosiaaliturvaan aina, kun joutuu ottamaan YEL-vakuutuksen. Tällöin pakollisen vakuutuksen piirissä oleva yrittäjä tietää myös saavansa vakuutusmaksuillaan korkeampaa turvaa kuin ilman niitä, Hellstén sanoo.
– Uskomme, että yrittäjien luottamusta järjestelmään parantaisi se, että vakuutusmaksujen vastineena etuustaso nousee, Hellstén jatkaa.
YEL-kyselyn vastaajista 62 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen ”Kannatan Suomen Yrittäjien ehdotusta” kanssa, kun täysin tai jokseenkin eri mieltä ilmoitti olevansa vain 12 prosenttia.
– Ehdotuksemme sai suhteellisen vahvan tuen vastaajilta. Erityisen merkittävää on se, että 54 prosenttia myös niistä, jotka muutoksen seurauksena joutuisivat todennäköisesti nostamaan YEL-työtulonsa uudella rajalla, olivat sen puolella ja vain 21 prosenttia vastaan, Hellstén toteaa.
Kysely vastaajista 63 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen ”Myös YEL-vakuutusmaksuista osa pitää jatkossa rahastoida” kanssa ja vain viisi prosenttia eri mieltä. Suomen Yrittäjät on esittänyt, että rahastoinnin mahdollisuus pitää perusteellisesti selvittää.
Näin kysyttiin:
Suomen Yrittäjät teetti tutkimuslaitos Kantarilla kyselyn yrittäjien näkemyksistä eläkevakuuttamisesta ja -järjestelmästä.
Tutkimukseen vastanneista 1375 pk-yrityksen edustajasta 1032 ilmoitti, että heillä on yrittäjän eläkelain mukainen YEL-vakuutus voimassa. Eläkejärjestelmää koskeneet kysymykset kohdistettiin tälle vastaajajoukolle.
Tiedonkeruu tehtiin 4.–9.3.2022.
Tulosten luottamusväli on +- 3,1 prosenttiyksikköä.
Suomen Yrittäjät on selvittänyt yrittäjien näkemyksiä eläkejärjestelmästä viimeksi vuonna 2017.
