Työttömiä työnhakijoita oli toukokuun lopussa 235 400. Uusi Työvoimatiekartta-hankkeen tavoitteena on parantaa työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaantoa. Hankkeessa rakennettu tietomalli käyttää aiempaa monipuolisemmin dataa. Nyt eri toimialojen erityispiirteet voidaan ottaa paremmin huomioon ja tilannekuva avoimien työpaikkojen laadusta, työvoimareserveistä ja ammattikohtaisista eroista tarkentuu.
Avoimien työpaikkojen määrä on ennätystasolla. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitysten mukaan rekrytointeja tehneistä työnantajista jopa 50 prosentilla on ollut vaikeuksia löytää tarvitsemaansa työvoimaa ja noin kolmannes ei ole löytänyt kaikkiin työsuhteisiin sopivaa tekijää.
Toisaalta myös työllisyys on koronan jälkeen kasvanut nopeasti ja hallitus on saavuttanut tavoitteensa 74 prosentin työllisyysasteesta (aiemmalla mittaustavalla 75 prosenttia). Työttömiä työnhakijoita on silti edelleen paljon. Tämä kertoo, että työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaantoon liittyy pulmia.
Tietomalli antaa tarkemman kuvan avoimista työpaikoista
Työvoimatiekartta-hankkeen tavoitteena on parantaa työvoiman saatavuutta kaikilla toimialoilla koko Suomessa. Tärkeä osa hanketta on dataan perustuvan tietomallin rakentaminen, jotta kohtaanto-ongelmien syistä saadaan aiempaa tarkempi ja ajantasaisempi kuva.
Uusi tietomalli on kirkastanut kuvaa esimerkiksi siitä, millaisia avoimet työpaikat ovat, millaisia osaajia on erilaisissa työvoimareserveissä ja millaiset haasteet voivat vaikeuttaa työttömien työnhakijoiden työllistymistä.
”Hallituksen talouspolitiikka tuki koronan aikana niin työpaikkoja kuin työntekijöitä ja koronakuopasta on selvitty vauhdilla. Työpaikkojen ja työntekijöiden parempi kohtaaminen on tässä uudessa tilanteessa tärkeää koko Suomelle. Kaikki mikä parantaa ymmärrystämme työvoiman kysyntään ja tarjontaan liittyvistä tekijöistä ja niihin liittyvistä toimenpiteistä on nyt arvokasta”, sanoo työministeri Tuula Haatainen.
Tilannekuva ottaa huomioon toimialojen ja ammattien erityispiirteet
Kaikille toimialoille laaditaan tämän vuoden aikana oma tilannekuva. Tilannekuvat rakennetaan tiiviissä yhteistyössä työnantaja- ja työntekijäliittojen kanssa. Tiekarttatyössä on tiiviisti mukana myös Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA, mikä tukee työvoiman liikkuvuuteen liittyviin kysymyksiin vastaamista.
Alkuvuoden aikana kokoontuneet ryhmät ovat täsmentäneet kuvaa majoitus-, ravitsemis- ja matkailualan, liikenteen ja logistiikan, rakennetun ympäristön sekä teknologiateollisuuden ja palveluiden työvoimakapeikkojen syistä.
Tietomalliin on yhdistetty tilastoaineistoja aiempaa useammista lähteistä. Malli pystyy myös painottamaan ja suodattamaan dataa niin, että eri toimialojen ja ammattien erityispiirteet pystytään ottamaan aiempaa paremmin huomioon. Yksi mallin tavoitteista on myös täsmentää kuvaa siitä, miten paljon ja millaista työperäistä maahanmuuttoa Suomi tarvitsee.
”Kun avoimia työpaikkoja koskevaa dataa tarkastellaan lähemmin käy ilmi, että merkittävä osa avoimista työpaikoista on joko lyhytkestoisia tai osa-aikaisia. Ammattikohtaiset erot työvoiman saatavuudessa tulevat tilannekuvan tarkentuessa myös selvemmin esille”, kertoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.
Tiekartta-hanke jatkuu vuoden loppuun asti
Keväällä työskentelynsä on aloittanut neljä ryhmää: koulutus, kulttuuri ja viestintä, luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö, liiketoiminta ja hallinto sekä prosessiteollisuus- ja tuotanto. Työn alla on myös sote-alan tiekartta, jonka valmistelusta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.
Datamallia ja sen pohjalta syntyneitä havaintoja on esitelty myös Työvoimatiekartta-hankkeen ohjausryhmälle, jossa ääneen ovat päässeet myös työmarkkinakeskusjärjestöt. Työvoimatiekartta-hanke jatkuu vuoden loppuun asti.
