Suomalaisen ruoan arvostus on noussut entistä korkeammalle maailmanpolitiikan vuoksi. Tuontiviljojen sijasta suositaan kotimaista. Helppo tapa lisätä kotimaisen viljan osuutta ruokavalioon on vaihtaa riisi välillä kotimaiseen kauraan tai ohraan. Se on sekä ravitsemuksellisesti että ympäristönäkökulmasta suositeltavampaa.
Runsaasti kuitua sisältävällä kotimaisella kauralla on monia tunnettuja terveysvaikutuksia. Lisäksi sen hiilijalanjälki on neljä kertaa pienempi kuin riisillä. Ravinnetarkka kaura kasvaa kaikkialla Suomessa ja viihtyy myös karuilla ja happamilla mailla, jossa muut viljelykasvit eivät kasva, ja sen viljelypäästöt ovat pienet. Kaura sopii myös monelle allergikolle ja keliaakikolle.
Riisin viljely aiheuttaa maaperän eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista ja siihen tarvitaan paljon vettä. Kaura käyttää vettä ja ravinteita erittäin tehokkaasti, eikä aiheuta ravinteiden huuhtoutumista. Lisäksi riisin kuljetus, joskus jopa maailman toiselta puolelta, aiheuttaa kuljetuspäästöjä. Muihin viljoihin verrattuna kauralla on myös hyvä taudinkestävyys, joten sen viljelyyn ei tarvitse käyttää torjunta-aineita.
Kauran terveysvaikutuksista tunnetuin on sen myönteinen vaikutus kolesterolin hallintaan. Kaurassa on runsaasti kuituja (9 g /100 g). Kaura sisältää sekä liukenematonta että liukoista ravintokuitua. Liukoinen kuitu, beetaglukaani, muodostaa suolistossa veden kanssa geelin, joka estää ruoassa olevan kolesterolin imeytymistä. Beetaglukaani auttaa myös verensokerin säätelyssä. Tasaisena pysyvä verensokeri on tärkeää varsinkin diabeetikoille, mutta muillakin se pitää yllä vireyttä ja edistää jaksamista. Molemmat kuidut edistävät vatsan toimintaa ja ehkäisevät ummetusta. Kuitupitoinen ruoka lisää myös kylläisyyden tunnetta, joten siitä voi olla apua painonhallinnassa. Lisäksi kuidut tukevat suoliston hyvinvointia, sillä kuidut ovat hyödyllisten suolistomikrobien ravintoa. Kaura sopii myös monelle herkkävatsaiselle tai ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivälle, niin kutsuttuun FODMAP-ruokavalioon.
Kaurassa on enemmän proteiinia, rautaa ja rasvaa kuin muissa kotimaisissa viljoissa. Suurin osa kauran rasvasta on pehmeää, terveydelle edullisempaa rasvaa. Kauran proteiinikoostumus on erilainen kuin muissa kotimaisissa viljoissa. Lisäksi kaurassa on monipuolisesti vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten esimerkiksi kalsiumia, sinkkiä ja rautaa, E-vitamiinia sekä B-ryhmän vitamiineja.
Kaura on luontaisesti gluteenitonta. Mutta mitä tahansa kauratuotteita ei suositella keliaakikoille, sillä esimerkiksi tavanomaisiin kaurahiutaleisiin on voinut sekoittua viljely- tai valmistusprosessin aikana muita viljoja. Gluteenittomassa ruokavaliossa käytettävän kauran tulee olla gluteenitonta kauraa, jonka tuotantoprosessissa on varmistettu kauran puhtaus ja kauran joukosta on poistettu muu vilja. Myös erilaisten gluteenittomien kauratuotteiden valmistuksessa on varmistettu, ettei kaura pääse kosketuksiin muiden viljojen kanssa.
Kauppojen hyllyillä on runsaasti monenlaisia, eri käyttötarkoituksiin sopivia kauratuotteita. Uusien kauratuotteiden maku ja helppokäyttöisyys paranevat jatkuvasti. Perinteiselle vehnäpastallekin on tullut kauraisia haastajia. Kauraleseiden ja monenlaisten puurohiutaleiden lisäksi saatavilla on muun muassa riisin tapaan käytettäviä kauranjyviä, pastaa, levitteitä, kaurajuomia ja kermankaltaisia tuotteita sekä lihankorvikkeena käytettäviä, runsaasti kauraa sisältäviä valmisteita.
Kaura on MKN Ruokaneuvojen huhtikuun teemakasvis.
