Lähes jokainen yritys on kohtaa haasteita ja vaikeuksia taloutensa kanssa jossakin vaiheessa elinkaartaan. Valtaosan yrityksistä saa nostettua takaisin kannattavaksi oikeilla toimenpiteillä, sanoo yrityksiä työkseen auttava konsultti. Yksi esimerkki onnistumisesta on lietolainen Pekant.
Liedon Avantissa sijaitseva, raskaan kaluston korjauksiin keskittyvä Pekant aikoo tänä vuonna tuplata tuotantotilansa ja rekrytoida uutta väkeä. Korjaamon puolella tehdään töitä hyvissä fiiliksissä ja hyväntahtoista herjaa heittäen.
Pari vuotta sitten tilanne oli aivan toinen. Vuosi 2019 oli ollut yritykselle huono, ja vuodesta 2020 näytti tulevan vielä huonompi.
–Se että siihen oli päädytty, oli monen asian summa, oikea sekametelisoppa. Työnkuvat olivat epäselviä, prosessit levällään ja kukaan ei oikein tiennyt, kuka vastaa mistäkin, muistelee Pekant Liedon toimitusjohtaja Antti Typpö.
Pekantin toinen perustaja, Pekka Jaatinen, pyysi tilanteeseen apuun yritysten talouden asiantuntija ja yritysten uudistaja Heikki Sjöblomin.
Sjöblomin kanssa alettiin käydä yrityksen asioita läpi yksi kerrallaan. Yhteisiä tapaamisia oli ensin parin viikon välein, sitten kerran kuukaudessa. Keskusteluissa jokaisen työntekijän kanssa selvennettiin heidän toimenkuvansa ja tavoitteensa, tehtiin prosessikuvaukset ja käytiin talouslukuja läpi.
Samaan aikaan Typpö suoritti ensin lähiesimies-koulutuksen ja yritysjohtamisen erikoistutkinnon. Yrityksen työntekijöille avattiin talouden päälukuja, ja sitä tehdään edelleen.
–Kun työntekijät tietävät, miten firmalla menee, se auttaa heitä suunnittelemaan omaakin elämäänsä. Kun on uskoa siihen, että töitä riittää, työntekijät uskaltavat esimerkiksi ottaa asuntolainaa, Typpö sanoo.
Huonoista vuosista
ennätystuloksiin
Pk-yritysten ongelmat ovat toimialasta riippumatta lähes aina samoja, ja myös ratkaisut ovat usein hyvin samanlaisia.
Liedon Pekantissa laitettiin ylimääräiset kulut kuriin, tehokkuutta lisättiin ja esimerkiksi tiskimyyntiä parannettiin. Korjaamolle hankittiin myös parempia työkaluja. Monen yksittäisen asian summana asiat lähtivät kääntymään parempaan päin.
Typpö kertoo, että lopulta vuodesta 2020 tuli ennätysvuosi – ja vuodesta 2021 jopa sitäkin parempi. Hyvien vuosien siivittämänä Avantissa sijaitseva kiinteistö ostettiin omaksi ja nyt tontilla sijaitsevat tuotantotilat aiotaan tuplata.
–Meille on paljon uusia suunnitelmia ja uskoa tulevaan. Kiitos muutoksen onnistumisesta kuuluu henkilökunnalle, mutta osakiitos kyllä ilman muuta myös Heikille. Aina ei oltu mukavuusalueella, kun tätä muutosta tehtiin, mutta eihän mikään muutu, jos tehdään samalla tavalla kuin aiemminkin, sanoo Typpö.
Hän arvelee, että ilman ulkopuolista apua nyt ehkä sammuteltaisiin valoja.
–Olisimme joutuneet supistamaan toimintaa, ja se on usein lopun alkua.
Typpö kehottaa muita yrittäjiä hakemaan ulkopuolista apua, vaikka se tuntuisikin vaikealta.
–Helposti yrittäjä ajattelee, että olen tehnyt tätä kauan, joten kun vain tarpeeksi painan, niin saan tämän asian korjattua – ja sitten uuvuttaa itsensä. Apua saa monesta paikasta, sitä pitää vain osata pyytää.
Jos tappiota on tehty vuosi,
on jo kiire korjata suuntaa
– Monet yrittäjät ovat hyviä tekemään, mutta talousasiat eivät heitä kiinnosta. Se, että yrityksellä on paljon töitä, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yritys tekee tulosta. Yrittäjän pitää hallita yrityksensä taloustiedot. Hänen pitää tajuta, mitä numeroiden takana on, sanoo turkulainen yritysten talouden asiantuntija ja yritysten uudistaja Heikki Sjöblom.
Sjöblöm sanoo, että yrittäjä odottaa usein liian pitkään, että hänen yrityksensä taloustilanne kohentuu, mutta ei tee silti mitään ratkaisevaa. Näin yritys ajautuu taloudelliseen kriisiin. Hän arvioi, että tällä hetkellä noin kolmasosa yrityksistä on taloudellisesti hapoilla, ja korjaavia toimia pitäisi tehdä ripeästi.
–Kun yritys on tehnyt vuodenkin tappiota, on jo kiire korjata suuntaa.
Sjöblom on uransa aikana auttanut yli 700 huonokuntoista tai heikosti kannattavaa yritystä takaisin kannattavaksi oman yrityksensä TosiMuutos Oy:n kautta että Yrittäjien Talousavun päivystyksessä.
Hän sanoo, että muutos pystytään tekemään jo muutamassa kuukaudessa, ja 90 prosentissa tapauksista toimivat samat lääkkeet: kulukuuri, prosessien selkiyttäminen ja yhteisten tavoitteiden asettaminen. Välillä täytyy myös korjata hinnoittelua.
–Eräässä yrityksessä nostimme hintoja kymmenen prosenttia. Toimitusjohtajaa hermostutti niin paljon, että hänen kätensä tärisivät, sillä hän pelkäsi, että kaikki asiakkaat hylkäävät heidät. Kun sitten kuukauden päästä kysyin, että ovatko asiakkaat valittaneet, vastaus oli, että eivät. Suurin osa ei ollut sanonut mitään, jotkut olivat sanoneet ohimennen, että ai jaa, hinnat olat nousset.
–Täytyy tietenkin olla tolkku siinä, miten hinnoitellaan, mutta ei hinnankorotuksia pidä liikaa pelätä.
–Mielestäni jokaisen yrittäjän pitää saada kohtuullinen palkka ja sen lisäksi yritykselleen vähintään kymmenen prosentin tulos, jonka voi jättää yritykseen poikimaan tai ottaa omaan käyttöönsä verojen jälkeen.
Yritysten tyypillisiä ongelmia:
- Kannattamattomat yritykset ovat huonosti organisoituja, pelisäännöt puuttuvat, yrityksen tavoitteet ovat epäselviä tai niitä ei ole.
- Ihmisten johtamisessa on haasteita: miten johdetaan, miten kannustetaan, miten informoidaan ja miten tehdään korjaavia toimenpiteitä.
- Rahoitusvaihtoehtoja ei tunneta ja rahoituksesta ei osata neuvotella. Turhia, kalliita kuluja on yrityksissä liikaa ja toisaalta oma hinnoittelu on vähintäänkin vaatimatonta.
