Työoloja palautumisen näkökulmasta arvioiva palautumislaskuri on ollut työpaikkojen käytettävissä reilun kahden kuukauden ajan. Palveluun kertyneiden vastausten perusteella työpaikoilla on parantamisen varaa erityisesti palaverikäytännöissä sekä kehityskeskusteluissa. Työaikoihin sen sijaan pystytään vaikuttamaan vastausten perusteella hyvin.
Syyskuussa 2021 julkaistu palautumislaskuri on työkalu, jonka avulla voi selvittää, tukevatko työpaikan käytännöt palautumista työssä. Se on osa Työterveyslaitoksen toteuttamaa Mielenterveyden tuen työkalupakkia.
Tähän mennessä laskuria on käyttänyt 186 organisaatiota. Alustavien tulosten mukaan yli 90 prosentilla työpaikoista on korjattavaa työpäivän aikaisissa palautumisen käytännöissä. Yli puolella työpaikoista ei ole käytössä esimerkiksi palautumista edistäviä palaverikäytäntöjä.
– Koronatilanteen myötä etätyöskentely on yleistä jatkossakin. Nyt kun kerätään voimia ensi vuoteen, on hyvä kiinnittää huomiota kokousten määrään, laatuun, pituuteen ja ajoitukseen ja keskustella tilanteesta työpaikalla, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki sanoo.
Kehityskeskusteluissa ja vuorotyöstä palautumisessa myös kehitettävää
Palautumislaskuri tuottaa työpaikalle palautteen ja ehdotukset kehittämistoimiksi neljän eri osa-alueen mukaan. Ne ovat työpäivän aikainen palautuminen, työsidonnaisuuden hallinta kehityskeskusteluiden avulla, työaikoihin liittyvät vaikutusmahdollisuudet sekä vuorotyön kuormittavuuden vähentäminen vuorosuunnittelulla.
– Palautumislaskurilla voi selvittää, mihin omassa organisaatiossa kannattaa panostaa, mikä on kunnossa ja mikä vaatii kehittämistä, tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta sanoo.
Työaikoihin pystytään vaikuttamaan vastausten perusteella hyvin, mutta kehityskeskustelukäytännöissä olisi parannettavaa. Esimerkiksi 43 prosentilla työpaikoista kehityskeskusteluissa ei ole ohjattu käsittelemään työmäärään tai jaksamiseen liittyviä kysymyksiä.
Tähän mennessä palautumislaskuria on käyttänyt 42 organisaatiota, joissa tehdään vuorotyötä. Niissä 88 prosentilla oli parannettavaa siinä, miten työntekijöitä tuetaan vuorotyöstä palautumisessa. Kehityskohteita olivat esimerkiksi yövuorojen väliset vapaat ja viikkolevon määrä.
Laskuri on suunniteltu palautumisen arviointiin ja kehittämiseen työyhteisössä sekä etä- että lähityössä. Sitä voi hyvin käyttää osana työpaikan normaalia riskinarviointia.
– Palautumisen ei tule olla vain yksilön elintapojen varassa. Työnantajalla on keskeinen rooli vaikuttaa jo työpäivän aikana tapahtuvan palautumisen käytäntöihin. Käytäntöjä parantamalla voidaan hallita kiirettä, edistää palautumista ja sitä kautta työssä jaksamista, Mikko Härmä toteaa.
Palautumislaskuri
- Palautumislaskurin avulla työyhteisö voi arvioida työoloja palautumisen näkökulmasta. Laskurista saa palautteen nykytilasta sekä keinoja ja askelmerkit kehittämistyön käynnistämiseksi.
- Laskuri julkaistiin syyskuussa. Ensimmäisten kahden kuukauden aikana sitä on käytetty 186 kertaa. Laskuria käyttäneistä työpaikoista 47 prosenttia on mikro- ja pienyrityksiä. Keskikokoisia on 18 prosenttia. Suuria, yli 250 työntekijän organisaatioita on 35 prosenttia käyttäjistä.
- Käyttäjien yleisimmät toimialat ovat terveys- ja sosiaalipalvelut, koulutus sekä julkinen hallinto.
- Maksuton palautumislaskuri kuuluu Mielenterveyden tuen työkalupakkiin, joka sisältää yhteensä yhdeksän erilaista keinoa tukea mielenterveyttä työyhteisössä ennaltaehkäisevästi. Työkalupakki on osa sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää Työelämän mielenterveysohjelmaa.
