Leipurimestari Olavi Siintovaaran piirakat kantavat yhä — Kesämäen Leipomo täytti viime vuonna 60 vuotta

Kun leipurimestari Olavi Siintovaara vuonna 1965 alkoi myydä käsintehtyjä lihapiirakoitaan Lappeenrannan kauppatorille ja pieniin kauppoihin, hän tuskin arvasi, että hänen tuotteistaan tulisi osa eteläkarjalaista ruokamuistia. Viime vuonna Kesämäen Leipomo täytti 60 vuotta — ja sen ”vety” ja ”atomi” ovat yhä se, mistä leipomo tunnetaan.

Vety ja atomi ovat lappeenrantalaisen lihapiirakkakulttuurin omaa sanastoa: käsintehtyjä lihapiirakoita, joita Kesämäen Leipomo myy Lappeenrannan kauppa- ja satamatorilla. Nimet ovat paikallisille tuttuja, mutta niitä selitetään yhä uusille kaupunkiin muuttaneille ja matkailijoille. Mistä kummalliset nimet sitten ovat peräisin? Toimitusjohtaja Jani Siintovaara aloittaa selityksen torilta.

”Sehän on tullut Lappeenrannan kauppatorilta aikanaan. Siellä on lihapiirakan väliin laitettu kinkkua tai kananmunaa ja se on ollut oikein ruokaisa eväs, niin siihen aikaan kun puhuttiin näistä atomipommeista, niin ne nimettiin sitten atomiks ja sitten kun siinä on nää molemmat eli kananmuna sekä kinkku, ni silloin se on astetta tujumpi eli vetypommi, eli vety”, sanoo Jani Siintovaara.

Ikää tuotteella on jo enemmän kuin leipomon omilla juhlavuosilla: Siintovaaran mukaan vety on ehtinyt täyttää jo 63 tai 64 vuotta — vuosiluvut menevät hänen omien sanojensa mukaan välillä sekaisin. Klassikkoa ei ole lähdetty uudistamaan.

”Ei sitä varsinaisesti ole harkittu eikä oo ollut tarvettakaan. Totta kai vuosikymmenten varrella raaka-aineet on muuttunut vääjäämättä. Tarkoituksenmukaisia muutoksia ei olla tehty vuosien varrella”, sanoo Jani Siintovaara.

Torimyynnistä koko maakuntaan

Olavi Siintovaara ehti toimia mestarina useassa Kaakkois-Suomen leipomossa ennen kuin perusti oman yrityksensä. Alkuvuosina hän myi tuotteitaan kauppatorille ja pieniin kauppoihin. Kesamaenleipomo.fi:n mukaan toiminta on kuuden vuosikymmenen aikana laajentunut oman myymälän ja laajan jälleenmyyjäverkon avulla lähes koko Etelä-Karjalaan ja osin maakunnan rajojen ulkopuolellekin.

Lihapiirakoiden rinnalla leipomo tekee käsintehtyjä riisi- ja perunapiirakoita, leipää, pitkoja sekä pieniä suolaisia ja makeita leivonnaisia. Peruna- ja riisipiirakat ovat kuuluneet valikoimaan alusta asti, ja uudempaa tulokasta edustavat vegepiirakat, joiden tekeminen aloitettiin palvelemaan niitä asiakkaita, jotka eivät syö lihaa. Myös pullataikina on Olavin vanhalla reseptillä, joka on edelleen käytössä — siitä yritys kertoo saaneensa asiakkailta palautetta, että pulla on vanhan ajan hyvää.

Leipomo-myymälä toimii Lappeenrannassa osoitteessa Karankokatu 3, ja tarjolla on myös aamiaista, kahvilatuotteita sekä tilauskakkuja ja catering-palveluita.

Käänteitä matkan varrella

Kaikki ei ole ollut suoraa nousua. Esaimaa.fi kertoi helmikuussa 2022, että Kesämäen leipomon kahvila-myymälä Lappeenrannan keskustassa Kauppakadulla suljettiin maaliskuun 2022 aikana — syyksi kerrottiin koronan tuoma asiakaskato. Torimyynti ja piirakat kuitenkin jatkoivat, ja leipomon ydin — käsintehdyt lihapiirakat — on pysynyt.

Viime vuonna Kesämäen Leipomo täytti 60 vuotta — ja sen ”vety” ja ”atomi” ovat yhä se, mistä leipomo tunnetaan.

Millaisia oppeja perustajalta jäi seuraaville sukupolville? Sitä nykyinen toimitusjohtaja ei ole päässyt isoisältään itse kysymään.

”Minulla ei valitettavasti ole tähän kohtaan, ukki poistui keskuudesta viisi vuotta ennen kuin synnyin ni en oo päässy häneltä kysymään. Varmasti sieltä on oppeja tarttunut ja on sit ollu niitä omia reseptejä ja on ollut varmasti kehittämässä monia reseptejä. Oon tarinoita kuullut, että on käyty milloin missäkin aloittamassa toiminta ja kehittämässä reseptiikkaa”, sanoo Jani Siintovaara.

Perinne, joka jatkuu

Kuuden vuosikymmenen jälkeen Kesämäen Leipomo on osa Lappeenrannan katukuvaa ja ruokaperinnettä. Torin vety ja atomi ovat niitä makuja, joita eteläkarjalaiset esittelevät ylpeinä vieraille — ja joita matkailijat etsivät torilta.

Jotkut kutsuisivat leipomoa artesaanileipomoksi, mutta Siintovaara ei itse termiä juuri viljele: hänen mielestään artesaani on ylikäytetty sana. Käsityö sen sijaan on hänelle tarkka kysymys — ja siihen hän vastaa mielellään.

”Ehdottomasti samana vanhat perinteet reseptiikassa ja käsityöläisperinteet myös. Edelleen rypytetään piirakat käsin ja leivotaan paljon käsin. Ollaan vähän puoliteollinen leipomo, mutta meillä on niin, että ihmiset leipoo ja koneet auttaa, eikä toisinpäin. Totta kai vuoskymmenten saatossa tuotanto on kasvanut, liiketoiminta tuplaantunut. Väkisinkin teettää muutoksia, että on sitä koneapua tullut enemmän sen osalta”, sanoo Jani Siintovaara.

Pyöreitä vuosia juhlittiin lokakuussa 2025 kokonaisen juhlakuukauden verran. Miltä 60 vuotta tuntui yrittäjän näkökulmasta?

”Kyllähän siinä positiivinen fiilis oli, toki nyt on ollut hyvinkin myrskyisät vuodet, että ei meinaa hyvää selkeetä toimintakautta saada millään. Joka vuos on jotakin. Maailmanmullistuksia ja omiakin haasteita tossa toiminnassa. Kokonaisuutena tosi hieno oli ekaksi järjestää se Lokakuussa synttärikuukausi. Kahvitukset ja muut. Mielettömän paljon kävi porukkaa meillä kakkukahveilla. Ämpäreitä olisi saanut olla nelinkertainen määrä. On suunnitelmia, niin sanottuja isoja juttuja, joita ei voi vielä julkisesti avata”, sanoo Jani Siintovaara.

Juhlavuoden jälkeen arki jatkuu samalla kaavalla: piirakat rypytetään käsin, ja torilla kysytään yhä vetyä ja atomia.