Ammatilliseen koulutukseen esitetään viittä muutosta – tavoitteena vahvistaa osaamista ja työelämän tarpeisiin vastaamista
Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä edustavat AMKE, EOL, Kuntaliitto, SAJO ja Sivista esittävät yhteisissä eduskuntavaalitavoitteissaan viisi ratkaisua ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi seuraavalle hallituskaudelle.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä edustavat AMKE, EOL, Kuntaliitto, SAJO ja Sivista esittävät yhteisissä eduskuntavaalitavoitteissaan viisi ratkaisua ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi seuraavalle hallituskaudelle.
- Oppivelvollisille täydet opiskeluviikot ammatillisen koulutuksen eri oppimisympäristöissä.
- Vahvistetaan nuorten opiskelukuntoisuutta ja selkeytetään koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuita.
- Rakennetaan nykyistä selkeämmät väylät ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen.
- Turvataan aikuisille mahdollisuus alanvaihtoon ja osaamisen jatkuvaan päivittämiseen.
- Varmistetaan ammatillisen koulutuksen saavutettavuus, monimuotoinen järjestäjäverkko ja pitkäjänteinen rahoitus.
Ammatillinen koulutus on paljon enemmän kuin nuorten toisen asteen koulutusta. Sillä on ratkaiseva rooli Suomen osaamistason nostossa, työelämän uudistumisessa ja alueiden elinvoiman vahvistamisessa. Seuraavan hallituksen ratkaisuilla on suuri merkitys koko yhteiskunnalle.
Ammatillisen koulutuksen on pystyttävä samaan aikaan tukemaan oppivelvollisia, vastaamaan nopeasti työelämän kasvaviin osaamistarpeisiin ja turvaamaan koulutuksen saavutettavuus koko Suomessa. Ammatillisessa koulutuksessa on noin 340 000 opiskelijaa. Heistä kaksi kolmasosaa on yli 20-vuotiaita. Ammatillinen koulutus onkin yhtä aikaa osa nuorten koulutusjärjestelmää, aikuisten jatkuvaa oppimista sekä alueiden elinvoiman ja osaavan työvoiman turvaamista.
“Nykyinen rahoitustaso on säilytettävä, jos ammatilliselle koulutukselle asetetut tehtävät ja velvoitteet säilyvät ennallaan. Jos koulutuksen järjestäjille annetaan uusia tehtäviä, niiden kustannukset on korvattava täysimääräisesti”, järjestöt vaativat.
Oppivelvollisille täydet opiskeluviikot
Järjestöt korostavat, että oppivelvollisilla tulee olla täydet opiskeluviikot, jotka koostuvat opetuksesta ja ohjatusta toiminnasta eri oppimisympäristöissä. Perusopetuksen kehittämistä on jatkettava, jotta ammatilliseen koulutukseen tulevilla nuorilla on opinnoissa tarvittavat perustaidot ja opiskeluvalmiudet.
Ammatillinen koulutus kantaa kasvavaa vastuuta nuorten hyvinvoinnista
Oppivelvollisuuden laajentaminen on tuonut ammatilliseen koulutukseen yhä enemmän nuoria, joiden toimintakyky ei riitä opinnoista selviytymiseen. Koulutusjärjestelmä ei yksin pysty vastaamaan näiden opiskelijoiden tarpeisiin.
Vuonna 2024 tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 12 prosenttia sai erityistä tukea.
Järjestöt esittävät opiskelukuntoisuuden vahvistamiseksi joustavia moniammatillisen yhteistyön malleja, joissa hyödynnetään ammatillisen koulutuksen, nuorten työpajatoiminnan ja hyvinvointialueiden palveluja ja osaamista. Samalla eri toimijoiden vastuut ja rahoitus on selkeytettävä niin, ettei puuttuvia sosiaali- ja terveyspalveluja paikata ammatillisen koulutuksen rahoituksella.
Koulutustason nosto edellyttää korkeakouluväylien kehittämistä
Yhä useammalle ammatillisen tutkinnon suorittaneelle on avattava mahdollisuus jatkaa korkeakouluun joko suoraan tutkinnon jälkeen tai myöhemmin työelämästä. Suomen koulutustasoa ei voida nostaa ilman ammatillista koulutusta.
Järjestöt katsovat, että ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen väylä- ja polkuopintoihin tarvitaan selkeät ja yhtenäiset kansalliset rakenteet. Myös opinto-ohjauksen pitäisi muodostaa jatkumo perusopetuksesta korkea-asteelle. Samalla ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden mahdollisuus nostaa osaamis- ja koulutustasoa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla on tunnistettava nykyistä vahvemmin.
Työelämän muutos lisää aikuisten koulutustarvetta
Ammatillinen koulutus on yksi keskeisistä keinoista vastata työelämän muutokseen ja osaavan työvoiman tarpeeseen. Seuraavan hallituksen on turvattava mahdollisuudet alanvaihtoon ja osaamisen päivittämiseen koko työuran ajan.
Järjestöt esittävät Suomeen yli hallituskausien ulottuvaa, 2030-luvulle tähtäävää jatkuvan oppimisen visiota. Samalla on turvattava aikuisille mahdollisuus suorittaa ammatillisia tutkinnon osia, osaamiskokonaisuuksia tai tutkintoja, kun sille on tarve.
Väestönmuutos haastaa koko koulutusjärjestelmää
Nuorten ikäluokkien pieneneminen muuttaa koulutuksen järjestämisen edellytyksiä koko Suomessa. Samalla työelämän osaamistarpeet kasvavat. Järjestöt vaativat, että toisen asteen koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus turvataan koko maassa huomioiden huoltovarmuus ja kansallinen turvallisuus. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa on voitava kehittää alueiden työ- ja elinkeinoelämän sekä väestökehityksen tarpeista lähtien. Samalla eri koulutusmuotojen ja koulutusasteiden yhteistyön esteitä on purettava.
