Martti Kailaheimo perusti kuntosaliyrityksen 1993 – Heinolassa mukana on nyt koko perhe

Kuntosalilla harva pysähtyy miettimään, kuka on päättänyt laitteiden paikat. Silti juuri se ratkaisee, toimiiko sali: mahtuuko tanko nousemaan, jääkö telineen taakse tilaa, pääseekö laitteelta toiselle törmäämättä. Salin onnistuminen tehdään ennen kuin yksikään asiakas on astunut ovesta sisään.

Heinolalainen Gym Productions Finland Oy on tehnyt sitä näkymätöntä työtä yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Martti Kailaheimo perusti yhtiön vuonna 1993. Yrityksen oman kertoman mukaan alkusysäyksenä ei ollut liiketoimintasuunnitelma vaan intohimo kuntosaliharjoitteluun ja voimailuun – ja kokemusta alalta oli silloin jo kymmenen vuoden verran.

Tie yrittäjäksi ei kuitenkaan ollut suora. Taustalla oli sekä koulutus, aiempi yritystoiminta että yksi karvas oppitunti.

”Mullahan oli yritystoimintaa siis aikasemmin ennen tätä kuntosalitoimintaa. Mulla oli kuntosaleja, sitten olin konesuunnitelija koulutukseltani ja personal trainer koulutus löytyy. Mielenkiinto kuntosali laitteisiin ja niiden kehittämiseen oli intohimo. Laitteet siihen aikaan ei aina ollut parhaimpia mahdollisia. Ajoin aiemman yrityksen konkurssiin, niin sitten piti nousta feeniks linnun lailla takaisin ylös”, sanoo Martti Kailaheimo, yhtiön toimitusjohtaja.

Kolme ihmistä ja koko Suomi

Gym Productions on perheyritys sanan konkreettisimmassa merkityksessä. Martti Kailaheimo toimii toimitusjohtajana, hänen puolisonsa Anna Kailaheimo hoitaa talousasiat ja poika Jesse Kailaheimo vastaa markkinoinnista ja kehityksestä.

Kolmen ihmisen ydin ei yksin riitä valtakunnalliseen palveluun, ja siihen yhtiöllä on oma ratkaisunsa: huolto- ja asennustöissä on mukana alihankkijoita eri puolilla maata. Se on syy siihen, miksi Heinolasta voidaan toimittaa sali yhtä hyvin Ouluun kuin Turkuun.

Pienessä perheyrityksessä vaikein kysymys ei useinkaan liity kauppaan vaan siihen, mitä tapahtuu, kun perustaja lopettaa. Kailaheimon mukaan juuri se oli yrityksen historian hankalin vaihe.

”Vaikein jakso oli silleen varmaan muutama vuosi sitten. Yritys pyöri ihan hyvin, mutta ajatus eläkkeelle siirtymisestä jossain vaiheessa. Ei löytynyt sopivia yhteistyökumppaneita laajentamiseen. Ei ollut jatkolle selkeyttä, oli ajatus vain ajaa alas ja jäädä eläkkeelle. Sitten poika kasvoi vuosien varrella siihen ikään, että meillä on sukupolvenvaihdos käynnissä. Poika ja hänen vaimonsa tulossa jatkamaan tätä yritystä. Tänä vuonna tämä toteutuu jo, jään toki osakkaaksi itse tietenkin tähän”, sanoo Martti Kailaheimo.

Nuoremman sukupolven mukaantulo on Kailaheimon mukaan tuonut yritykseen aivan uutta osaamista ja uutta verta. Kysyntä on kasvanut huikeasti, sosiaalisen median näkyvyys on hänen mukaansa ihan eri tasolla kuin ennen – ja liikevaihto tuplattiin.

Laitteita ei tehdä Heinolassa

Yhtiön oma kuvaus toiminnastaan on poikkeuksellisen suora: se ei valmista laitteita itse, vaan toimii jälleenmyyjänä useille valmistajille. Valikoimassa ovat muun muassa Toorx, Realleader, Jimspor, Marbo Sport ja Gymstick.

Työ on siinä, mitä laatikon mukana ei tule. GPF suunnittelee salit, myös kolmiulotteisina malleina, hoitaa asennuksen, huollon ja varaosat, järjestää rahoituksen ja välittää käytettyjä laitteita. Valikoimaan kuuluvat myös ulkokuntosalilaitteet, joiden kohdalla suunnittelu tarkoittaa säätä, roudaa ja kulutusta kestävää kokonaisuutta.

Kuntosali ei siis ole yhtiölle tuote vaan projekti. Se on eri asia kuin laitekauppa, ja se selittää, miksi kolmen hengen yritys on pysynyt pystyssä alalla, jolla hinnalla kilpaillaan jatkuvasti.

Kuntosalilla harva pysähtyy miettimään, kuka on päättänyt laitteiden paikat.

Aivan mutkatonta ei silti ole. Yrittäjän mukaan kilpailijoiden kanssa on ollut jonkin verran patenttiongelmia erityisesti ulkokuntosalituotteissa, ja ne ovat rokottaneet tulosta.

Oma nimi laitteen kyljessä

Viime aikoina yhtiö on ottanut askeleen jälleenmyyjästä eteenpäin. Se on tuonut markkinoille omalla nimellään kulkevan GPF PS -sarjan: levypainokuormitteisia laitteita, jotka on tarkoitettu kaupallisten salien kulutukseen ja joissa asiakas voi valita verhoilun ja rungon värit.

Omalla nimellä myyminen on pienelle toimijalle iso päätös. Sen jälkeen laitteen takana ei ole enää ketään muuta. Kailaheimolle ratkaisun logiikka on kuitenkin sama kuin yrityksen alkuvuosina: laite pitää saada niidenkin ulottuville, joilla ei ole suurkaupungin budjettia.

”Moni oikein ison brändin tuote alalla on niin kalliita, että ne ei ole oikein saavutettavissa pienempien kuntien ja maaseutusalien budjetille. Haluttiin helpommin saatavia näistä kuntosalilaiteeista, ettei ole niin tähtitieteellisiä ne hinnat. Samaa politiikkaa hyödynnetään tänäkin päivänä, laatu on vain kehittynyt huomattavasti. Nykyään myydään huippulaatua, mutta huomattavasti edullisemmin”, sanoo Martti Kailaheimo.

Satoja saleja, yksi kerrallaan

Yhtiön oman ilmoituksen mukaan se on vuosikymmenten aikana toteuttanut satoja kuntosaleja sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Osa niistä on kuntien liikuntatiloja, osa yritysten omia saleja, osa kaupallisia kuntokeskuksia.

Yhteistä niille on se, ettei kukaan käyttäjä ajattele niitä yrityksen nimellä. Sali on vain sali – ja juuri se on onnistuneen työn merkki. Kun Kailaheimoa pyytää nostamaan listalta kohokohdat, valinnanvaraa on runsaasti.

”Niitä on kyllä niin paljon, kaupallisista saleista esim Merihaan Pallohalli. Sehän oli tosi iso projekti ja saatiin tosi näyttävästi vietyä maaliin. On sitten muitakin esim joensuun- ja turun yliopiston kuntosalit. Joensuussa on kaksi kuntosalia ja Turussa yksi, mikä on ollut tosi kovan kilpailutuksen takaa. Niissä ollut kyllä tosi kovat vaatimukset ollu, mutta silti ollaan voitettu. Vielä yksi tähtihetki UPM rakensi uuden pääkonttorin Helsinkiin silloin aikanaan. Oli pyytänyt jo kolme tarjousta isoista merkeistä, sitten näkivät meidät messuilla ja pyysivät sitten vielä meiltä tarjousta. Meillä oli ylivoimaisesti paras suunnitelma salin suhteen ja voitettiin tarjouskilpailu”, sanoo Martti Kailaheimo.

Kauimmaiset toimitukset ovat vieneet yrityksen aivan toisenlaisiin olosuhteisiin. Kailaheimo kertoo, että sali on myyty Intiaan Nesteen tankkeriin: se rakennettiin Intian telakalla, ja suunnittelussa oli otettava huomioon laivojen keinuminen. Projekti oli hänen mukaansa erittäin mielenkiintoinen, ja sen jälkeen saleja on myyty paljon muihinkin laivoihin. Kun vesillä esiintyviin ongelmiin joutuu oikein paneutumaan, myös tieto kasvaa. Mieleenpainuvimpien kohteiden joukossa ovat lisäksi Mäntyniemi, yksi lähetystö ja Kimi Räikkösen merenrantahuvila Suomessa.

Viilukadulla Heinolassa työ jatkuu. Sisällä on kolme ihmistä, jotka ovat yli kolmenkymmenen vuoden ajan miettineet ammatikseen sitä, mitä kukaan salilla kävijä ei huomaa: kuinka korkealle tangon pitää päästä nousemaan ja kuinka paljon sen ympärille tarvitaan tilaa.

Lopuksi mies, joka on nähnyt satoja saleja täyttyvän, saa antaa neuvon sille, joka epäröi vielä ovella.

”Sinne kannattaa mennä kyllä ihan avoimin mielin ja ilman ennakkoluuloja kokeilemaan. Oli minkä tasoinen kunto tahansa niin kuntosalilla nousee kyllä kaikkien kunto, jopa hyvin ikääntyneiden. Ei kannata pelätä, että siellä on bodareita, siellä on ihan tavallisia ihmisiä suurin osa. Muutama bodari voi olla seassa, joka treenaa vähän kovempaa, mutta nekin on niin pitkään käyneet siellä, että ne antaa kyllä ihmisten treenata rauhassa. Ei niitä kiinnosta ku oma treeni”, sanoo Martti Kailaheimo.