Tekoäly toimii — mutta ei siellä, missä yrittäjä useimmiten sitä käyttää
Suomalaisyritykset ovat Euroopan kärkeä tekoälyn käyttöönotossa. Tutkimusnäyttö kertoo, että hyöty on todellinen mutta kapea — ja että väärässä tehtävässä tekoäly hidastaa, vaikka käyttäjä on varma päinvastaisesta.
Kysymys ei ole enää siitä, kannattaako tekoäly ottaa käyttöön. Se on siitä, mihin tehtävään. Tutkimusnäyttö on tässä poikkeuksellisen selvä — ja poikkeuksellisen epämukava.
Suomi on Euroopan kärkeä. Tilastokeskuksen mukaan 38 prosenttia vähintään kymmenen hengen yrityksistä käytti tekoälyteknologioita keväällä 2025, kun vuotta aiemmin osuus oli 24 prosenttia. Eurostatin vertailussa Suomi on EU:n toiseksi korkein heti Tanskan jälkeen — EU:n keskiarvo on 20 prosenttia.
Sitten se toinen luku samasta tilastosta: vain 15 prosenttia yrityksistä on kirjannut yhtään ohjetta tekoälyn käytöstä. Alle kahdenkymmenen hengen yrityksissä osuus on kahdeksan prosenttia.
Suomi on siis rakentanut kilpailuedun ilman jarruja.
Mitä on oikeasti mitattu
Tekoälyn tuottavuusvaikutusta on tutkittu satunnaistetuilla kokeilla oikeassa työssä, ei pelkillä kyselyillä. Kolme vahvinta tulosta:
- Asiakaspalvelu. Brynjolfssonin, Lin ja Raymondin tutkimuksessa 5 172 asiakaspalvelijaa sai tekoälyavustajan. Ratkaistujen tapausten määrä tunnissa nousi 15 prosenttia. (Quarterly Journal of Economics, 2025)
- Kirjoitustyö. Noyn ja Zhangin kokeessa 453 korkeakoulutettua ammattilaista teki oman alansa kirjoitustehtäviä. Aika putosi 40 prosenttia ja laatu nousi 18 prosenttia. (Science, 2023)
- Koodaus. Kolmessa kenttäkokeessa, joissa oli mukana 4 867 kehittäjää, valmiiksi saatujen tehtävien määrä kasvoi 26 prosenttia. (Management Science, 2026)
Kaikissa kolmessa toistuu sama kuvio: hyöty on suurin kokemattomilla. Asiakaspalvelututkimuksessa aloittelijat paranivat sekä nopeudessa että laadussa — mutta kaikkein kokeneimmilla hyöty oli olematon ja laatu jopa hieman heikkeni.
Ja sitten se, mitä kukaan ei halua kuulla
Tutkimusyhtiö METR teetti viime vuonna satunnaistetun kokeen, jossa 16 kokenutta avoimen lähdekoodin kehittäjää teki 246 tehtävää projekteissa, joita he olivat itse kehittäneet keskimäärin viisi vuotta. Tekoälytyökalut hidastivat heitä 19 prosenttia.
Merkittävintä ei ole hidastuminen. Merkittävintä on, että kehittäjät itse uskoivat jälkikäteen nopeutuneensa 20 prosenttia. He olivat väärässä lähes 40 prosenttiyksikköä — omasta työstään, jota olivat tehneet vuosia. Myös talous- ja koneoppimisasiantuntijat ennustivat väärin, samaan suuntaan.
Tämä on syy siihen, miksi yrittäjän oma tuntuma ”kyllä tämä nopeuttaa” ei ole näyttöä. Suomen Yrittäjien gallupissa 62 prosenttia yrittäjistä kertoi kokeneensa hyötyneensä tekoälystä — mutta kokemus on juuri se mittari, jonka METR osoitti epäluotettavaksi.
Nature Human Behaviourissa julkaistu meta-analyysi 106 kokeesta menee pidemmälle: ihmisen ja tekoälyn yhdistelmä suoriutui keskimäärin huonommin kuin parempi osapuoli yksin. Erottelu on tärkeä — tappiot syntyivät päätöksentekotehtävissä, hyödyt sisällöntuotannossa.
Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa, joka kattoi 25 000 työntekijää ja 7 000 työpaikkaa, tekoälyä käyttävät säästivät noin kolme prosenttia työajastaan. Vaikutus ansioihin ja työtunteihin oli tarkasti mitattu nolla.
Hankkeista suuri osa kuolee
S&P Globalin lokakuisen selvityksen mukaan 42 prosenttia yrityksistä hylkäsi suurimman osan tekoälyhankkeistaan — vuotta aiemmin osuus oli 17 prosenttia. Keskimäärin 46 prosenttia kokeiluista romutettiin ennen tuotantoa. Boston Consulting Groupin yli 1 250 yrityksen aineistossa vain viisi prosenttia sai tekoälystä arvoa mittakaavassa ja 60 prosenttia ei mitään merkittävää.
Tunnetuin peruutus on Klarna. Yhtiö kertoi helmikuussa 2024, että sen tekoälyagentti teki 700 asiakaspalvelijan työn. Toukokuussa 2025 toimitusjohtaja Sebastian Siemiatkowski myönsi, että kustannussäästöjä painotettiin liikaa, palvelun laatu heikkeni ja yritys alkoi palkata ihmisiä takaisin. Yksinkertaisissa kyselyissä tekoäly pärjäsi; reklamaatioissa ja maksuvaikeustapauksissa ei.
Kuka vastaa, kun botti puhuu puuta heinää
Kanadalainen tuomioistuin ratkaisi vuonna 2024 tapauksen, jossa Air Canadan chatbot antoi asiakkaalle väärää tietoa lipun hinnasta. Lentoyhtiö esitti, että chatbot vastaa itse sanomisistaan. Tuomioistuin torjui väitteen ja katsoi yhtiön syyllistyneen harhaanjohtamiseen.
Periaate on yrittäjälle olennainen: yritys vastaa siitä, mitä sen tekoäly asiakkaalle sanoo.
Ja 2. elokuuta 2026 — kolmen viikon päästä — astuvat voimaan EU:n tekoälyasetuksen läpinäkyvyysvelvoitteet. Jos yrityksellä on asiakaschatti tai se julkaisee tekoälyllä tuotettua sisältöä, asiakkaalle on kerrottava siitä.
Milloin kannattaa — ja milloin ei
Näyttö on itse asiassa hyvin johdonmukainen. Tekoäly kannattaa ottaa käyttöön silloin, kun työ on rutiinimaista, kun se on kirjoittamista tai luonnostelua, kun se on tekijälle uutta osaamisaluetta — ja kun joku tarkistaa tuloksen.
Näyttö on tekoälyä vastaan silloin, kun kyse on asiantuntijan omasta ydinosaamisesta, kun tehtävä on päätöksenteko, tai kun kukaan ei ehdi tarkistaa lopputulosta. Jos et osaa arvioida vastausta, et myöskään huomaa virhettä.
Lisenssi ei muuten ole se kustannus, joka kaataa hankkeen. Microsoft 365 Copilot Business maksaa 18 dollaria käyttäjältä kuukaudessa vuosisitoumuksella, ChatGPT Business 20 dollaria. OECD:n pk-yritysselvityksessä suurimmiksi esteiksi nousivat ylläpitokustannukset (39 %) ja koulutusajan puute (38 %) — eivät lisenssimaksut.
Tekoäly siis kannattaa. Mutta se kannattaa täsmälleen niissä tehtävissä, jotka on mitattu — ei niissä, joista on innostuttu.
Lähteet
- Brynjolfsson, Li & Raymond: Generative AI at Work, Quarterly Journal of Economics (2025)
- Noy & Zhang: Experimental evidence on the productivity effects of generative AI, Science (2023)
- Cui ym.: The Effects of Generative AI on High-Skilled Work, Management Science (2026)
- METR: Measuring the impact of AI on experienced developers (7/2025)
- Vaccaro, Almaatouq & Malone: When combinations of humans and AI are useful, Nature Human Behaviour (2024)
- Humlum & Vestergaard: Large Language Models, Small Labor Market Effects, NBER (2025)
- S&P Global: Generative AI shows rapid growth but yields mixed results (10/2025)
- BCG: The Widening AI Value Gap (9/2025)
- Tilastokeskus: Tekoälyn käyttö yrityksissä (2025)
- Suomen Yrittäjät: Yrittäjägallup: tekoälyn käyttö pk-yrityksissä (11.11.2025)
- OECD: AI adoption by small and medium-sized enterprises (12/2025)
- CBC: Air Canada chatbot ruling (2024)
