Kolme lukua tekoälykilpailusta — ja yksi, joka johtaa harhaan
Yhdysvallat vetää tekoälyrahassa neljätoistakertaisesti Kiinaan nähden. Silti mallien laatuero on kutistunut lähes olemattomiin. Selitys kertoo, miksi tavallisin tapa mitata tekoälykilpailua on rikki.
Tekoälykilpailua mitataan yleensä rahalla. Se on ymmärrettävää — ja se johtaa harhaan. Tässä ovat luvut, jotka kestävät tarkastuksen, ja se yksi, joka ei kestä.
1. Raha valuu Atlantin länsipuolelle
OECD laski helmikuussa julkaistussa selvityksessään, paljonko riskipääomaa virtasi tekoälyyrityksiin vuonna 2025. Ero on karu.
Riskipääomasijoitusten arvo tekoälyyrityksiin, miljardia dollaria
Lähde: OECD, Venture Capital Investments in Artificial Intelligence through 2025 (helmikuu 2026; data Preqin). Luku mittaa riskipääomaa, joka päätyi alueella kotipaikkaansa pitäville tekoälyyrityksille.
Mittakaava on syytä sanoa ääneen: tekoäly vei viime vuonna 61 prosenttia kaikesta maailman riskipääomasta — 258,7 miljardia dollaria yhteensä 427,1 miljardista. Vuonna 2022 osuus oli 30 prosenttia.
2. Suomi käyttää, Eurooppa katsoo
Toinen luku on Suomelle imartelevampi. Eurostatin mukaan suomalaisyrityksistä 37,8 prosenttia käytti tekoälyä vuonna 2025 — lähes kaksinkertaisesti EU:n keskiarvoon nähden ja koko unionin toiseksi korkein osuus heti Tanskan jälkeen.
Osuus vähintään 10 henkeä työllistävistä yrityksistä, %
Lähde: Eurostat, 11.12.2025. Vertailu kattaa vain EU-maat — Yhdysvalloille ja Kiinalle ei ole samalla määritelmällä mitattua lukua, joten niitä ei voi lisätä tähän kuvaan.
Suomen kasvu oli myös EU:n toiseksi nopeinta, 13,5 prosenttiyksikköä vuodessa. Tilastokeskuksen kansallinen luku, 38 prosenttia, vahvistaa saman.
Tässä on kuitenkin varaus, joka kannattaa lukea: Eurostatin tilasto kattaa vain EU-maat. Yhdysvalloille tai Kiinalle ei ole olemassa samalla määritelmällä mitattua lukua, joten niitä ei voi asettaa samaan kuvaan. Kuka tahansa, joka näyttää teille pylväikön, jossa USA ja Kiina ovat Eurostatin lukujen vieressä, esittää keksittyä vertailua.
3. Yhdysvaltain infrastruktuuriylivoima on todellinen
Stanfordin AI Index -raportin mukaan Yhdysvalloissa on 5 427 datakeskusta — yli kymmenkertaisesti mihin tahansa muuhun maahan verrattuna. Yhdysvalloissa perustettiin viime vuonna 1 953 uutta rahoitettua tekoälyyritystä, myös yli kymmenkertaisesti seuraavaksi suurimpaan maahan nähden.
Samasta raportista löytyy kuitenkin luku, joka kertoo toisenlaista tarinaa: tekoälytutkijoiden ja -kehittäjien muutto Yhdysvaltoihin on romahtanut 89 prosenttia vuodesta 2017, ja pelkästään viimeisen vuoden aikana 80 prosenttia. Osaajavirta on kääntynyt.
Ja sitten se luku, joka johtaa harhaan
Kiina näyttää riskipääomatilastossa pieneltä: 13,9 miljardia dollaria, viisi prosenttia maailmasta. Yhdysvallat sijoittaa neljätoistakertaisesti.
Ja silti mallien laatuero on käytännössä umpeutunut. Stanfordin AI Indexin mukaan maaliskuussa 2026 Yhdysvaltain kärkimalli johti kiinalaista enää 2,7 prosentilla — ja johtoasema on vaihtanut omistajaa useaan otteeseen sitten alkuvuoden 2025.
Selitys on yksinkertainen. Kiinalainen tekoälyraha ei kulje riskipääoman kautta. Se kulkee valtion ohjausrahastojen ja teollisuuspolitiikan kautta: AI Indexin arvion mukaan valtion ohjausrahastot ovat sijoittaneet kiinalaisiin tekoälyyrityksiin noin 184 miljardia dollaria. Riskipääomamittari mittaa siis järjestelmää, jota Kiinassa ei samassa muodossa ole olemassa.
”Yhdysvallat sijoittaa neljätoistakertaisesti Kiinaan nähden” on tosi — mutta vain siinä mittarissa, joka on rakennettu Yhdysvaltain järjestelmää varten.
Sama varovaisuus koskee maakohtaisia summia yleisemminkin. OECD huomauttaa, että yli sadan miljoonan dollarin jättikaupat muodostivat 73 prosenttia koko tekoälyriskipääoman arvosta. Britannian summasta noin puolet syntyi kolmesta yksittäisestä kaupasta. Mediaanikauppa oli viisi miljoonaa dollaria. Yksi rahoituskierros voi siis heilauttaa kokonaisen maan pylvästä.
Missä Eurooppa on
EU on luvannut liikkeelle 200 miljardia euroa InvestAI-ohjelmassa, josta 20 miljardia on korvamerkitty neljälle tai viidelle tekoälygigatehtaalle. Tekoälytehtaita on valittu 19, ja Suomi on mukana ensimmäisessä erässä. Gigatehtaiden virallista valintaa ei ole vielä tehty: epävirallinen kiinnostuksenilmaisu tuotti 77 ehdotusta 16 jäsenmaasta.
Suomen konkreettinen panos on Kajaanissa. LUMI-supertietokone yltää 380 petaflopsiin, käyttää sataprosenttisesti uusiutuvaa sähköä ja lämmittää hukkalämmöllään satoja kajaanilaiskoteja. Elinkeinoelämän keskusliitolle tehdyn Ramboll-selvityksen mukaan Suomeen on julkisesti tiedossa 12 miljardin euron datakeskusinvestoinnit vuosille 2025–2030, ja kokonaispotentiaali on yli 30 miljardia. Kapasiteetti kasvaisi 285 megawatista 1,5 gigawattiin.
Sääntelyssä EU teki kesäkuussa käännöksen: parlamentti hyväksyi 16.6. ja neuvosto 29.6. paketin, joka siirsi tekoälyasetuksen korkean riskin velvoitteita vuosille 2027 ja 2028. Läpinäkyvyysvelvoitteet eivät siirtyneet — ne astuvat voimaan 2. elokuuta 2026.
Lähteet
- OECD: Venture Capital Investments in Artificial Intelligence through 2025 (2/2026)
- Eurostat: Use of artificial intelligence in enterprises (11.12.2025)
- Tilastokeskus: Tekoälyn käyttö yrityksissä (2025)
- Stanford HAI: AI Index Report 2026
- Euroopan komissio: InvestAI
- EK / Ramboll: Datakeskusselvitys (18.9.2025)
- Euroopan unionin neuvosto: Lopullinen hyväksyntä tekoälysääntöjen yksinkertaistamiselle (29.6.2026)
