Varsinais-Suomen ja Satakunnan kasvuyritysten halukkuus hakea voimakasta kasvua on selvästi heikentynyt. Konsulttiyhtiö EY:n tuoreen Kasvuyritystutkimuksen mukaan vain 17 prosenttia alueen kasvuyrityksistä tavoittelee voimakasta kasvua, mikä on 7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Yrityksillä on kuitenkin kunnianhimoisia kasvuodotuksia, ja vientiyritysten osuus on kasvanut 5 prosenttiyksikköä.
Tulokset ovat ristiriidassa valtakunnallisen kehityksen kanssa: koko maassa kasvuhalukkuus on mittaushistorian korkeimmalla tasolla, mutta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa suunta on päinvastainen.
“Alueen kasvuyrityksissä näkyy sama ilmiö kuin koko taloudessa – kasvua kyllä halutaan edelleen, mutta epävarmassa taloustilanteessa sitä haetaan aiempaa varovaisemmin. Kasvuun tarvittaisiin kaikkiaan lisää rohkeutta, rahaa ja osaajia, joilla positiivinen kierre saataisiin syntymään”, sanoo EY:n Lounais-Suomen aluejohtaja Osmo Valovirta.
Kasvuhalukkuuden hiipumisesta huolimatta yritysten omat kasvuodotukset ovat edelleen kunnianhimoisia. Enemmän kuin joka neljäs yritys (27 prosenttia) ennustaa yli 20 prosentin vuosikasvua seuraavien kolmen vuoden aikana, mikä on samalla tasolla valtakunnallisten lukujen kanssa.
Maatalouteen viljankuivureita ja käsittelylaitteita sekä meriteollisuuteen laivojen sisustus- ja hyttiovia valmistavan Antti-Teollisuuden toimitusjohtaja Kalle Isotalo ennustaa yritykselle noin 10 prosentin liikevaihdon kasvua.
”Tällä alalla ei oteta niin helppoja kasvuloikkia. Kasvu on kuitenkin välttämätöntä, sillä yritys ei pysty muuten kehittymään. Vienti meni Venäjän takia todella alas, mutta nyt viennissä on nähtävissä piristymisen merkkejä. Vientimarkkinat tuovat nyt liikevaihdosta kolmanneksen. Tavoittelemme, että se toisi jatkossa yli puolet. Jos kasvua haluaa, pitää lähteä maailmalle. Se on kovaa jalkatyötä”, Isotalo sanoo.
Metalliteollisuuden koneistukseen, hiontaan ja lämpökäsittelyratkaisuihin erikoistuneen Jame-Shaftin toimitusjohtaja Mika Tuunainen on Isotalon kanssa samoilla linjoilla.
”Me haemme 15 prosentin kasvua tälle vuodelle. Yli 10 prosenttia on hyvä luku alihankintateollisuudessa. Kehittyminen on meille elinehto. Suora viennin osuus on 60 prosenttia ja markkinointitoimenpiteet kohdistuvat enemmän ulkomaille kuin Suomeen. Tarvitsemme aina paikallisen tahon, jolla on yrityskontakteja, avaamaan ovia. Myös messutapahtumat ovat erittäin tärkeitä”, Tuunainen kertoo.
Osaajat ratkaisevat kasvun
Yritysten henkilöstön rekrytointia koskevat suunnitelmat jakautuvat alueella voimakkaasti. Kaksi kolmesta yrityksestä aikoo kasvattaa henkilöstöään alle 10 prosentilla seuraavan kolmen vuoden aikana. 17 prosenttia yrityksistä uskoo kuitenkin kasvattavansa henkilöstön määrää yli 20 prosenttia vuositasolla, mikä on selvästi enemmän kuin vuosi sitten.
Tutkimuksen perusteella alueen kasvuyritysten tärkeimmät tulevaisuuden menestystekijät ovatkin uusien osaajien löytäminen ja palkkaaminen (45 prosenttia), laajentuminen uusille markkinoille ja kansainvälistyminen (28 prosenttia) sekä rahoituksen riittävyys ja geopolitiikka (28 prosenttia).
”Uusien osaajien saatavuuden merkitys on noussut alueella selvästi, sillä sen painoarvo on kasvanut 9 prosenttiyksikköä viime vuodesta ja palannut lähelle vuoden 2024 tasoa”, Valovirta toteaa.
Rahoituksen riittävyys keskeinen menestystekijä
Rahoituksen merkitys on kasvanut vieläkin voimakkaammin. Vielä vuonna 2024 vain 5 prosenttia vastaajista nosti rahoituksen riittävyyden keskeiseksi kasvun menestystekijäksi. Nyt se on toista vuotta peräkkäin kolmen tärkeimmän tekijän joukossa, ja 28 prosenttia yrityksistä pitää sitä omalle kasvulleen ratkaisevana.
“Kasvuyrityksille osaavan työvoiman saatavuus ja rahoituksen riittävyys ovat tällä hetkellä keskeisiä kysymyksiä. Ilman osaajia yritysten on vaikea kasvaa ja ilman rahoitusta kasvua on vaikea kiihdyttää”, sanoo Valovirta.
Talouden epävarmuus edelleen kasvun suurin este
Kasvuyritysten suurimpana kasvun esteenä pidetään edelleen talouden epävarmuutta, vaikka sen merkitys on laskenut viime vuodesta 15 prosenttiyksikköä 41 prosenttiin. Tulos on alueella matalampi kuin valtakunnallisesti, jossa se on 52 prosenttia. Alueen yrityksissä korostuvat sen sijaan toimialan kova kilpailu, korkotaso sekä kustannusten nousu.
Kasvun pahimman pullonkaulan muodostaa kolmen tekijän yhdistelmä: epävarmat talousnäkymät, rahoituksen saatavuuden haasteet sekä toimialan kova kilpailu. Kaksi viimeksi mainittua korostuvat Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa koko maan kasvuyrityksiin verrattuna selvästi enemmän
“Kasvuyritykset ovat tottuneet toimimaan epävarmassa toimintaympäristössä. Nyt keskeinen kysymys on, miten yritykset löytävät rahoitusta ja osaajia, jotta kasvu voidaan kääntää takaisin vahvempaan nousuun”, Valovirta sanoo.
Vientiyritysten osuus kasvaa, mutta kotimarkkinoilla toimivien yritysten kansainvälistymishalussa on parantamisen varaa
Varsinais-Suomen ja Satakunnan kasvuyrityksistä 41 prosenttia toimii vientimarkkinoilla, mikä on 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna.
Viennin osuus liikevaihdosta on kuitenkin pienentynyt monilla yrityksillä. Kuudella kymmenestä vientiyrityksestä viennin osuus jää alle 10 prosenttiin liikevaihdosta, mikä kertoo viennin painoarvon laskeneen.
“Alueella toimii useita upeita vientiyrityksiä, mutta toisaalta puhtaasti kotimarkkinoilla toimivien yritysten halu hakea kasvua kansainvälistymisestä on edelleen hyvin matala. Alueella vain 6 prosenttia kotimaan kauppaa tekevistä yrityksistä suunnittelee laajentumista ulkomaille lähivuosina. Osuus on sama kuin viime vuonna ja selvästi alle valtakunnallisen tason. Tässä voisi olla yksi avain kasvuun”, Valovirta summaa.
Vientimarkkinoiden painopiste on Pohjoismaissa, mutta kiinnostus myös muihin markkinoihin on säilynyt korkeana. Aasian markkinat kiinnostavat 29 prosenttia ja Pohjois-Amerikka 8 prosenttia vientiyrityksistä. Lisäksi joka neljäs vientiyritys toimii globaalisti.
Yrityskauppojen kiinnostus hiipuu
Yritysostojen merkitys kasvun välineenä on heikentynyt. Vuonna 2023 lähes kolmannes kasvuyrityksistä suunnitteli kasvua yritysostojen kautta, mutta nyt vastaava osuus on 17 prosenttia.
Yrityksensä myyntiä suunnittelee alueen kasvuyrityksistä 24 prosenttia, mikä on sama taso kuin viime vuonna. Pörssilistautumista ei sen sijaan suunnittele seuraavan 3–5 vuoden aikana yksikään alueen kasvuyritys.
