Mielenterveysongelmat, kuten stressi, vaikuttavat aiempaa enemmän työkykyyn. Suomalaisten, jotka kokevat stressin vaikuttavan työhön kielteisesti, osuus on vuoden aikana noussut 17 prosenttiyksikköä. Muutos on Pohjoismaiden suurin.
Työhön liittyvä stressi vaihtelee suuresti eri puolilla Pohjoismaita, selviää Vakuutusyhtiö Ifin julkaisemasta Nordic Health Report 2024 -raportista. Negatiivista stressiä, joka vaikuttaa kielteisesti työntekijän hyvinvointiin, koetaan eniten Tanskassa (56%).
Suomessa negatiivista stressiä kokeneiden määrä on kasvanut vuodessa 34 prosentista 51 prosenttiin. Yhä useampi suomalainen kokee negatiivista stressiä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, yhä useammalla on univaikeuksia ja yhä useampi kokee stressin vaikuttavan negatiivisesti työkykyyn.
Suomessa suurin stressin aiheuttaja on huoli omasta taloudellisesta tilanteesta (36%).
Vakuutusyhtiö Ifin Business manager Sebastian Fagerström sanoo, että tulokset stressikokemusten kasvusta eivät yllätä.
– Muutos on näkynyt meillä konkreettisesti jo jonkin aikaa. Yhä useammin keskusteluissa yritysasiakkaiden kanssa nousevat esille työntekijöiden mielenterveysongelmat, hyvinvointi ja tavat, joilla henkistä työkykyä voi tukea. Aiemmin keskustelimme paljon enemmän esimerkiksi fyysisistä työtapaturmista, Fagerström kertoo.
Negatiivisesta stressistä pitkään kärsivälle työntekijälle voi kehittyä vakavia terveysongelmia uupumushäiriöstä ja kivuista tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin tai sydän- ja verisuonisairauksiin.
Työnantajan kannalta kielteisiä vaikutuksia voivat olla esimerkiksi huono suorituskyky, lisääntyneet poissaolot sekä lisääntyneet tapaturmat ja loukkaantumiset.
Työnantajalta toivotaan tukea, vaikka sitä ei otettaisi vastaan
Ihmiset käsittelevät stressiä ja muita mielenterveysongelmia eri tavoin, erityisesti suhteessa työnantajaan. Pohjoismaisella tasolla viidennes (21%) vastaajista ilmoittaa, että työnantaja tuki heitä riittävästi, ja toinen viidennes (21%) sanoo, että työnantaja tuki heitä, mutta ei riittävästi.
Suomalaisista vastaajista vain 11 prosenttia koki saaneensa riittävästi apua työnantajalta, kun taas 30 prosenttia hylkäsi työnantajalta saatavan tuen. Vastaava kolmannes (29%) koki, että työnantaja ei tukenut tarpeeksi, ja viidennes vastanneista (20%) koki, ettei saanut tukea työnantajalta.
Työnantajalle erilaisten mielenterveysongelmien tunnistaminen voi olla haastavaa. Fagerströmin mukaan suomalaiset työnantajat ovat kuitenkin valveutuneita huolehtimaan työntekijöidensä hyvinvoinnista.
Hybridityö voi piilottaa työntekijöiden stressin
Jyväskyläläinen Kasvu Open työllistää kokoaikaisesti 10 henkilöä. Työtä tehdään sekä lähi- että etätyönä. Yrityksen toimitusjohtaja Jaana Seppälä sanoo, että erityisesti hybridityötä tekevien työntekijöiden työn kuormitusta tai mielen hyvinvointia ei aina tunnista, tai siihen ei ehdi puuttua riittävän ajoissa.
– Säännöllinen keskustelu työn kuormittavuudesta on yksi tärkeimpiä asioita hyvinvoinnin edistämiseksi. Itse uskon, että meidän pitää entistä enemmän puhua kuormituksesta ilman työ-etuliitettä, sillä kannamme mukanamme aina myös asioita, jotka tapahtuvat työn ulkopuolella, Seppälä sanoo.
Seppälä pyrkii omalla esimerkillään sanoittamaan oman hyvinvoinnin tärkeyttä ja itselle tärkeiden asioiden tunnistamista. Lisäksi yrityksessä kerätään säännöllisesti ymmärrystä kuormittavista tekijöistä Työturvallisuuskeskuksen Kuormitusvaa’an avulla.
– Kasvu Openin tekemisessä ajan riittävyys työtehtävien hoitamiseen ja oikeanlaisen tiedon löytäminen ovat yleisimmät kuormitustekijät. Puhumme haasteista avoimesti ja pyrimme mahdollisuuksien mukaan jakamaan tehtäviä kuormituksen minimoimiseksi. Koen olevani hyvin perillä jokaisen työntekijän kokemuksesta, sillä jaamme arjessa elämän iloja ja suruja yhteisesti. Näen, että tämä on meidän ehdoton vahvuus ja haluan pitää siitä kiinni jatkossakin, Seppälä sanoo.
