Kuluttajahinnat jatkoivat Suomessa kesäkuussa nousua 4,1 prosentilla vuodentakaisesta Tilastokeskuksen ennakollisten tietojen mukaan. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukainen hintojen nousu on hidastumaan päin, vaikka vuosimuutos onkin suhteellisen kaukana EKP:n kahden prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteesta. Myös ruoasta ja energiasta puhdistettu pohjainflaatio saattaa vihdoin osoittaa hidastumisen merkkejä. Kun inflaatiota koronapandemian jälkeen kiihdyttivät tarjonnan pullonkaulat, sittemmin kiihtyminen on johtunut enemmän kokonaiskysynnän kasvusta. Väitteille niin sanotusta ahneusinflaatiosta ei näytä löytyvän katetta.
– Kesäkuun inflaatioluku (4,1 prosenttia) oli odotettu uutinen. Inflaation hidastumisen varjopuoli on laimea kokonaiskysyntä. Yritykset eivät investoi eivätkä kuluttajat kuluta, mistä seuraa taloudellisia haasteita lähiaikoina. Talouden näkymä muuttunee vakaammaksi, kun Euroopan keskuspankki lopettaa rahapolitiikan kiristämisen, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Yksityinen kulutus on kannatellut Suomen taloutta, mutta koronapandemian aikana kartutetut säästöt on nyt pitkälti käytetty. Yritysten luottokysyntä on vaimeaa sekä alentuneen kokonaiskysynnän että rahoituksen hinnan nousun takia.
– Kotitalouksien ostovoiman voimakas heikkeneminen vähentää yksityistä kulutusta, mikä näkyy muun muassa kesälomamatkailussa tällä hetkellä . Matkailuala itsessään voi tällä hetkellä ihan hyvin, mutta kulutuskukkaron nyörit ovat varmasti hieman aiempaa tiukemmalla.
– Investointikysyntä kasvaa kuluvana vuonna korkeintaan maltillisesti, todennäköisemmin jäädään investoinneissa pakkasen puolelle. Vientisektori kärvistelee myös normaalia matalamman kysynnän ympäristössä, kun Suomelle perinteisesti tärkeät vientimarkkinat ovat taantumassa tai ainakin lähellä sitä. Kuluvan vuoden osalta talouskasvu ei siis todennäköisesti yllä kovinkaan paljoa nollan yli, mutta toisaalta suurempaa tiputustakaan ei juuri nyt ole näköpiirissä, arvioi Kotamäki.
Ensi vuonna talouskasvun voi odottaa kiihtyvän globaalin kysynnän kasvaessa ja inflaation hellittäessä. Korkotason odotetaan kuitenkin pysyvän totuttua korkeammalla tasolla vielä ensi vuonna, mikä hieman madaltaa kasvuodotuksia. Työllisyys on edelleen Suomessa korkealla talouskasvun heikkoudesta huolimatta. Yleisesti ottaen osaavan työvoiman saatavuus vaikuttaisi olevan pysyvä haaste ja monelle yritykselle kasvun pullonkaula.
– Suurin riski liittyy siihen, että palkat kasvavat yritysten tuottavuutta nopeammin, jolloin kansantalouden ulkoinen kustannuskilpailukyky kärsii. Toisaalta palkansaajien ostovoima on heikentynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana, mikä ei myöskään ole hyvä asia ja luo paineita yleiselle palkkatason nousulle.
Johtuuko inflaatio kysynnästä vai tarjonnasta?
Inflaation nousuepisodin alkuhetkistä lähtien on haettu syytä, johtuuko nousu tarjonnasta vai kysynnästä. Koronapandemian alettua tarjonnassa oli merkittäviä pullonkauloja esimerkiksi raaka-aineiden saatavuudessa. Toisaalta samaan aikaan talous on kasvanut, mikä viittaa myös kysynnän merkittävään kasvuun. Pandemian jälkeen yhteiskunta avautui, karttuneita säästöjä purettiin, yritykset investoivat ja panostivat vientiin, kun palautunut globaali kysyntä siivitti talouden uuteen nousuun. Viime aikoina olemme siirtyneet nollakasvun ja aiempaa korkeamman inflaation maailmaan.
– Tilastot eivät tue väittämää, että tarjontatekijät, kuten logistiikan pullonkaulat, tuotantopanosten saatavuus, työvoimavajeet, selittäisivät yksin inflaatiota, vaan kysynnän eli kulutuksen, investointien ja vientikysynnän kasvulla on ollut vähintään yhtä suuri merkitys, sanoo Finnveran ekonomisti Mikko Lumme.
Väitteille niin sanotusta ahneusinflaatiosta ei löydy katetta, Lumme sanoo. Ahneusinflaatiolla viitataan ilmiöön, jossa tuotteiden hintoja nostetaan enemmän kuin tuotantokustannusten nousu todellisuudessa edellyttäisi.
– Olisi outoa, jos yritykset olisivat keksineet nostaa hintoja ahneuksissaan vasta viime aikoina. Sen sijaan kysyntäshokit vaikuttaisivat selittävän paremmin viimeaikaista hintojen ja voittojen kasvua.
Ovatko EKP:n koronnostot edelleen tarpeellisia? – Taustalla keskuspankin uskottavuus
Euroopan keskuspankki EKP on viestinyt jatkavansa koronnostoja edelleen. Rahapolitiikka vaikuttaa talouteen viiveellä, eli kireämpi rahapolitiikka ei vielä näy täysimääräisesti talouskasvussa, mutta merkkejä sen vaikuttavuudesta on jo nähtävissä. Kysymys kuuluu: kuinka paljon EKP:n kannattaa vielä nostaa korkoja taistelussa inflaatiota vastaan? – EKP perustelee edelleen tiukkenevaa rahapolitiikkaansa pohjainflaation sitkeydellä. Euroalueen pohjainflaatio on jo lähtenyt laskuun, ja talouskasvu on hidastunut merkittävästi viimeisen kahden vuosineljänneksen aikana eli talouden kokonaiskysyntä on vaisua. On mahdollista, että inflaatio palautuisi jo nykyisellä rahapolitiikan virityksellä tavoitetasolle, mutta EKP haluaa ymmärrettävästi pitää huolta uskottavuudestaan ja kiristää rahapolitiikkaa mieluummin vähän liikaa kuin liian vähän, Mauri Kotamäki arvioi.
