Suomen tuottavuuskehitys on jäänyt jälkeen muita Pohjoismaita, mutta suunta voidaan kääntää lisäämällä työmarkkinoiden joustavuutta sekä kannustamalla yrityksiä uudistumaan ja panostamaan korkeamman arvonlisän tuotantoon. Pellervon taloustutkimus PTT:n pitkän aikavälin kasvuennuste arvioi, että Suomen bruttokansantuote asukasta kohden kasvaa keskimäärin 1,0 prosenttia vuodessa 2023–2033 ja 2,7 prosenttia vuodessa 2034–2043. Ennusteessa on selvästi nostettu oletusta maahanmuuton määrästä Tilastokeskuksen väestöennusteeseen nähden.

”Kansainväliset jännitteet ja globalisaation takaiskut hidastavat kasvua ja tuottavuuskehitystä maailmanlaajuisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sen sijaan näkemyksemme ennusteen toisesta vuosikymmenestä on positiivisempi: virheistä opitaan. Vastakkainasettelu vähenee, globalisaatio tekee paluun ja tekoäly nostaa tuottavuutta. Suomellakin on silloin mahdollisuus nopeampaan kasvuun – jos alamme nyt heti tehdä kasvua tukevia päätöksiä”, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

PTT:n pitkän aikavälin kasvuennuste arvioi bruttokansantuotteen kasvua työn tuottavuuden ja työpanoksen kehityksen perusteella seuraavien 20 vuoden aikana. Ennusteen mukaan Suomen tuottavuus kasvaa keskimäärin 1,1 prosenttia vuodessa 2023–2033 ja 2,4 prosenttia vuodessa 2034–2043.

”Suomen tuottavuus tuskin koskaan yltää maailman kärkimaiden tasolle, mutta takamatkaa voidaan kuroa kiinni. Tanskan ja Ruotsin esimerkki osoittaa, että myös pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan vahvuuksilla pystyy menestymään globaalissa tuottavuuskilpailussa”, sanoo Lahtinen.

Suomen tuottavuuskasvu on kapealla pohjalla ja ketteryyttä uupuu

Suomen tuottavuus otti maailman kärkeä kiinni vuoteen 2008 saakka. Sen jälkeen takamatka ei ole enää lyhentynyt, vaikka useimmat muut Pohjoismaat ovat onnistuneet saavuttamaan kärjen. Tähän on monia syitä.

”Suomen tuottavuuskasvu on aina rakentunut kapealle pohjalle, ja vientiteollisuudessa korostuvat matalan arvonlisän välituotteet. Nokian matkapuhelintoiminnan vaikutus työn tuottavuuden kasvuun oli merkittävä. Ruotsissa menestysalojen kirjo on laajempi ja palvelusektorin kehitys meitä edellä”, kertoo ekonomisti Emilia Gråsten.

Oma merkityksensä on työmarkkinoilla. 2000-luvulla teknologinen kehitys ja työn tuottavuus ovat alkaneet eriytyä toisistaan, ja työvälityksen rooli tuottavuuskasvulle on korostunut entisestään. Voittajia ovat ne, jotka pystyvät uudelleen allokoimaan työvoimaa ja pääomaa tehokkaasti sektorilta toiselle. Siksi Tanskan ja Yhdysvaltojen kaltaiset dynaamisten työmarkkinoiden maat onnistuvat hyödyntämään teknologisten innovaatioiden, kuten tekoälyn, tuottavuuspotentiaalin parhaiten.

Perinteisesti Suomi ei ole ollut tässä kovin ketterä, eikä ole jatkossakaan ilman uudistuksia. Suomi on yhä edelläkävijä teknologisessa osaamisessa ja yhteiskunnan digitalisaatiossa, mutta ei saa täyttä hyötyä uusista teknologioista, koska tuotannontekijöitä allokoidaan tehottomasti.

”Suomi pyrkii kyllä päättäväisesti kasvattamaan T&K-panostuksiaan, mutta uusista innovaatioista pitäisi pystyä kehittämään korkean arvonlisän lopputuotteita, joilla on kansainvälistä kysyntää. Muuten on vaara jäädä väliinputoajaksi. Toisaalta kunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite antaa suomalaisyrityksille mahdollisuuden nousta teknologisiksi edelläkävijöiksi”, sanoo Gråsten.

Ennuste arvioi T&K-menojen osuudeksi bruttokansantuotteesta 3,4 prosenttia 2023–2033 ja 3,8 % 2034–2043. Tämä vaatii kaikilta keskeisiltä teollisuudenaloilta huomattavaa T&K-panostuksien kasvattamista.

Maahanmuutto kasvattaa työvoimaa, mutta parempaa kotouttamista tarvitaan

Aikaisemmissa PTT:n ennusteissa työvoiman kehitys on suhteutettu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, mutta nyt se on päivitetty selvästi korkeammaksi. Ennuste olettaa nettomaahanmuutoksi 25 000 henkilöä vuodessa Tilastokeskuksen noin 15 000 sijaan. Tämä muuttaa merkittävästi ennustetta työikäisten määrästä. Suuremman nettomaahanmuuton ansiosta työikäisten määrä kasvaa keskimäärin 0,1 prosenttia vuodessa koko ennustejakson ajan. Tällöin työikäisiä on 210 000 enemmän vuonna 2043 kuin Tilastokeskuksen ennusteessa.

”Maahanmuutto kasvaa, ja se vaatii Suomelta parempaa kotouttamista, sujuvampaa oleskelulupajärjestelmää ja työmarkkinoiden asennemuutosta”, sanoo ekonomisti Veera Holappa.

Ennuste arvioi 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen kasvavan 79,1 prosenttiin vuoteen 2043 mennessä. Työllisten määrä kasvaa ennustejaksolla keskimäärin 0,5–0,6 % vuodessa sekä työllisyysasteen että nettomaahanmuuton kasvun ansiosta. Ennusteen toteutuminen edellyttää työllistymisen kannustimien selkeää parantamista.

”Työperäisen maahanmuuton helpottamisen rinnalla pitää uudistaa työttömyysturvaa, osallistaa osatyökykyisiä enemmän ja lisätä työuran aikaista koulutusta. Korkea koulutustaso ylipäätään auttaa työmarkkinoita sopeutumaan globaaleihin megatrendeihin ja työelämän muutoksiin”, sanoo Holappa.