Taloudellisen toimintaympäristön epävarmuus jarrutti investointeja ja vähensi rahoituksen kysyntää Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Teollisuuspainotteisissa maakunnissa yritysten investointihaluja nakersi myös raaka-aine- ja energiakustannusten nousu. Varsinais-Suomessa myös Finnveran rahoittamien yrityskauppojen määrä väheni alimmilleen 10 vuoteen. Varovaisuus on ymmärrettävää talouden näkymien heikettyä, mutta investointien ja omistajanvaihdosten väheneminen on yritysten tulevan kehityksen kannalta huolestuttava uutinen, sanoo aluejohtaja Seija Pelkonen.
Finnveran myönsi vuonna 2022 Varsinais-Suomen pk- ja midcap-yrityksille rahoitusta yhteensä 212 miljoonaa euroa (475). Aleneminen johtuu pääosin siitä, että vuonna 2021 maakunnan suuryrityksille myönnettiin yksittäisiä suuria käyttöpääomarahoituksia, jollaisia ei samassa mittakaavassa vuonna 2022 tehty. Suuryritysten kotimaan rahoitus laski Varsinais-Suomessa 67 prosenttia 104 miljoonaan euroon vuonna 2022. Pk- ja midcap-yritysten rahoitus maakunnassa palautui normaalille tasolle pandemian jälkeen.
Satakunnassa Finnvera myönsi pk- ja midcap-yrityksille rahoitusta 52 miljoonaa euroa (87) vuonna 2022.
”Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan seurannut talouden epävarmuus ja yleinen kustannusten nousu näkyvät rahoituskysynnän vähenemisenä. Teollisuusyritysten osalta kustannusten nousu ja esimerkiksi komponenttien saatavuusongelmat juontavat jo koronapandemian aikaan. Pankit hyödynsivät vuonna 2022 runsaasti erilaisia EU-rahoitusohjelmia, mikä osaltaan vähensi Finnveran takausten tarvetta. Tuoreen Pk-yritysbarometrin mukaan rahoituskysyntään on saattanut vaikuttaa korkotason nousu sekä rahoittajien luottopolitiikan kiristyminen”, aluejohtaja Seija Pelkonen arvioi.
Pelkosen mukaan suhdannenäkymien heiketessä julkisten rahoittajien, kuten Finnveran, rahoituksen merkitys yleensä kasvaa.
Rahoitus toimialoittain palasi normaalille tasolle
Toimialoittain tarkasteltuna Finnveran rahoitus Varsinais-Suomessa on palautunut koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Teollisuuden osuus rahoituksesta on suurin, mutta ero muihin toimialoihin on kaventunut pandemian alun huipusta vuonna 2020. Muiden maakunnan toimialojen rahoituskehitys on ollut tasaisempaa, ja heilahteluja voivat selittää yksittäiset suuret investoinnit.
”Varsinais-Suomen elinkeinorakenne on teollisuusvaltainen, mikä on perinteisesti näkynyt Finnveran rahoituksessa. Kokonaisuutena rahoituksen jakauma toimialoittain on maakunnassa normalisoitunut”, Pelkonen sanoo.
Satakunnassa teollisuus on myös suurin rahoitettu toimiala. Teollisuuden huippu rahoituksessa osui vuoteen 2021, jolloin metalliteollisuudessa oli suuria yksittäisiä toimitusten rahoituksia. Pitkään toimialoista kakkosena ollut liike-elämän palvelut putosi vuonna 2022 rahoituksen määrässä kaupan ja kuluttajapalvelujen taakse.
Finnveran rahoittamien omistajanvaihdosten määrä putosi huolestuttavasti Varsinais-Suomessa
Jo viime kesänä havaittu väheneminen Finnveran rahoittamien, kasvuun tähtäävien yrityskauppojen määrässä jatkui myös loppuvuonna 2022 Varsinais-Suomessa. Finnvera oli mukana rahoittamassa maakunnassa 48 yrityskauppaa, ja määrä laski 39 prosenttia edellisvuodesta.Finnveran rahoitus omistajanvaihdoksiin oli maakunnassa alimmillaan 10 vuoteen.
”Finnveran rahoitusta ei kaikissa yrityskaupoissa käytetä, ja voi olla, että Varsinais-Suomessa on yritykset ovat pystyneet rahoittamaan omistajanvaihdoksia ilman Finnveraa. Yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen merkitys yrityskentän elinvoimalle ja yritysten kasvuhakuisuudelle on suuri, joten kaiken kaikkiaan on hyvä, että kauppoja on tehty. Huolestuttavaa on, jos kauppoja jää toteuttamatta rahoituksen puutteen vuoksi. Omistajanvaihdosten rahoitus on Finnveralle tärkeä painopiste, ja niiden rahoitusmahdollisuuksia on monipuolistettu. Uudistimme viime syksynä yrittäjälainamme ehtoja, jotta se soveltuu aiempaa useampien ja myös suurempien yrityskauppojen rahoittamiseen”, Pelkonen sanoo.
Maakuntien kehitys omistajanvaihdosten rahoituksessa erosi toisistaan vuonna 2022. Satakunnassa Finnvera oli rahoittamassa 37 yrityksen omistajanvaihdosta, ja määrä kasvoi edellisvuodesta 12 prosenttia. Satakunnassa rahoitettujen omistajanvaihdosten määrä on viime vuosina vaihdellut 30–40 kappaleen välillä, eli Finnveran kannalta rahoitettujen yrityskauppojen määrä on tavanomainen.
Uudet rahoitusratkaisut vauhdittamaan pk-yritysten vientiä, vihreän siirtymän investointeja ja digitalisaatiota
Helmikuun puolivälissä julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan ulkoisen rahoituksen käyttö on yrityksissä hieman vähentynyt, koska pääosa rahoitustarpeista liittyy yrityksen kasvuun, jota on heikentänyt epävarmuus ja kustannusten nousu. Epävarmuuden ja kustannustietoisuuden keskelläkin on uskallettava rakentaa tulevaisuutta, Pelkonen sanoo.
”Muuttuvassa maailmassa myös yritysten rahoitustarpeet muuttuvat, ja Finnvera pyrkii luomaan koko ajan uusia rahoitusratkaisuja muuttuneisiin tarpeisiin. Käynnistimme äskettäin alle 20 miljoonan euron vientiluottojen myöntämisen suomalaisten vientiyritysten ulkomaisille asiakkaille. Luottojen merkitys on erityisen suuri pk- ja midcap-yritysten vientikaupoissa. Lounais-Suomessa on paljon vientiä tekeviä pk-yrityksiä, joiden viennin kasvua tämä uusi rahoitustapa voi vauhdittaa.”
