Suomen raaka-ainehuollon epävarmuus huoletti Kaivosteollisuus ry:n syyskokouksessa. Uutinen Keliberin investoinnista akkukemikaalitehtaaseen puolestaan herätti uskoa tulevaan. Puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Agnico Eagle Finlandin toimitusjohtaja Jani Lösönen.
Kaivosteollisuus ry:n syyskokouksessa keskusteltiin paljon raaka-aineiden saatavuudesta. Globaali pandemia ja Venäjän käynnistämä sota Ukrainassa ovat osoittaneet konkreettisesti, kuinka haavoittuva koko Eurooppa on raaka-aineiden saannin suhteen.
Euroopan komissio ja EU-parlamentti ovat heränneet jo jonkin aikaa sitten raaka-ainepulaan, joka voi pahentua nykyisestä huomattavastikin. EU on ehtinyt lanseerata muun muassa EU:n raaka-ainealoitteen (European Critical Raw Materials Act).
Raaka-aineista ei puhuta poliittisessa keskustelussa
– Investointien, työpaikkojen ja talouden merkitystä ei oikein haluta ymmärtää. Ilmiö näkyy poliittisessa keskustelussa, josta raaka-aineet puuttuvat lähes tyystin. Siksi saatamme tilanteen pahentuessa ajautua vaikeuksiin silmät ummessa, sanoo Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.
Toisaalta Keliberin suurinvestointi kaivokseen ja akkukemikaalitehtaaseen kertoo, että Suomi on tehnyt paljon myös oikeita strategisia valintoja. Vihreä siirtymä ja vastuulliset toimintamallit avaavat Suomessa toimivalle mineraaliklusterille uusia tilaisuuksia.
Vastuullisten toimintamallien jatkuva kehittäminen onkin yksi Kaivosteollisuuden ensi vuoden teemoista. Kaivosteollisuus on kehittänyt eteenpäin jo muutaman vuoden ajan alkujaan kanadalaista TSM-vastuullisuuskehikkoa.
– Tuo työ jatkuu, ja otammekin ensi vuonna käyttöön uusia vastuullisuuden työkaluja, sanoo Suomela.
Lösönen jatkaa hallituksen puheenjohtajana
Syyskokouksessa valittiin uudelleen koko Kaivosteollisuus ry:n hallitus. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Agnico Eagle Finlandin toimitusjohtaja Jani Lösönen ja varapuheenjohtajana Pertti Lamberg, AA Sakatti Mining Oy.
Toimialaraportin mukaan vuonna 2021 Suomessa toimi 10 metallimalmikaivosta ja 28 teollisuusmineraalikaivosta, ja metallimalmia ja teollisuusmineraalia louhittiin yhteensä 47,9 miljoonaa tonnia. Malminetsintää, ja kaivostoimintaan investoitiin yhteensä 68,5 miljoonaa euroa.
