Tärkein syy lahjojen antamiselle on halu kiittää hyvästä työstä tai palkita pitkästä urasta.
Uutiset

70 prosenttia Suomen työnantajista uskoo lahjojen parantavan työtehoa

Antamalla lahjoja työntekijöilleen suomalaiset työnantajat kiittävät, sitouttavat – ja kannustavat heitä entistä parempiin työsuorituksiin. 70 prosenttia työnantajista uskoo lahjojen parantavan työtehoa. Tärkein syy lahjojen antamiselle on halu kiittää hyvästä työstä tai palkita pitkästä urasta. Juhlapyhiä piti mieluisampana syynä lahjan antamiselle vain 23 prosenttia työnantajista. Haastavinta lahjan antamisessa on lahjan keksiminen. Tiedot selviävät Delicard-lahjakorttipalvelua tarjoavan Edenredin lokakuussa tekemän kyselytutkimuksen vastauksista.

Kun lahjat vaihtavat omistajaa suomalaisilla työpaikoilla, kyse ei ole tyystin pyyteettömästä työntekijän ilahduttamisesta. Työnantajien ajattelussa lahjojen antaminen nivoutuu työtehon vaalimiseen ja aikaansaavuuden ylläpitämiseen. 70 prosenttia työnantajista nimittäin uskoo työtehon paranevan, kun työntekijää muistetaan lahjalla. Työnantajat ovat myös kaikkein halukkaimpia panostamaan lahjaan, joka annetaan kiitokseksi työsuorituksesta, eikä vaikkapa merkkipäivän kunniaksi.

Suomalaiset työnantajat uskovatkin lahjojen voimaan työtehojen irti saamiseksi. Liki 70 prosenttia työnantajista on valmis hankkimaan työntekijöilleen jopa kolme lahjaa vuodessa. Vaikka joulu on lahjan antamisen huippusesonki, juhlapyhä tulee vasta toiseksi tärkeimpänä syynä lahjan antamiselle.

– Vajaa neljännes vastaajista antaa lahjan kaikkein mieluiten juhlapyhänä. Sen sijaan liki 40 prosenttia työnantajista antaisi lahjan mieluiten silloin, kun on syytä kiittää hyvästä työstä tai pitkästä urasta. Työsuorituksesta ei kuitenkaan haluttu erityisesti kiittää työntekijän läksiäisissä. Vain viisi prosenttia koki läksiäiset mieluisimmaksi lahjanantotilaisuudeksi, Delicardin Suomen brändijohtaja Laura Kuusela kertoo.

Työnantajien onneksi työntekijät ovat samoilla linjoilla. Työntekijöistä peräti 83 prosenttia sanoo työmotivaation nousevan lahjan myötä. Työntekijät haluavat lahjoja mieluiten kiitoksina työsuorituksista ja onnitteluina uramerkkipäivistä. Mieluummin yllätyksinä keskellä arkea kuin juhlapyhien ja tapahtumien yhteydessä. 53 prosenttia suomalaisista palkansaajista ajattelee niin.

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä tutkittiin Delicard-lahjakorttipalvelua tarjoavan Edenredin lokakuussa tekemässä kyselytutkimuksessa. Kyselytutkimukseen vastasi 139 suomalaista työnantajaa. Edenred on Suomen johtava työsuhde-etujen tarjoaja.

Joululahjoihin panostetaan sata miljoonaa

Työpaikkojen lahjakulttuuri ei ole vähäpätöinen asia. Suomessa on tänä vuonna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan noin 2,5 miljoonaa työpaikkaa. Kun tästä vähennetään 170 000 yksinyrittäjää, jää työnantajille vielä yli pari miljoonaa pakettia jaettavaksi.

– Liki kaikilla työpaikoilla jaetaan lahjoja ainakin kerran vuodessa. Suurimmalla osalla lahjan arvo on 51–100 euroa. Jos kaksi miljoonaa työntekijää saa 50 euron lahjan, sata miljoonaa euroa on vaihtanut omistajaa, Kuusela sanoo.

Yleisintä lahjojen, 51–100 euron, hintahaarukkaa selittänee myös Suomen verotus. Lahjat ovat verovapaita sataan euroon saakka, mutta pienikin rahalahja tulkitaan palkaksi, josta veroa tulisi maksaa.

Suurin osa suosii samaa lahjaa

Työnantajista 76 prosentille on itsestään selvää, että kaikki työntekijöille annetaan sama lahja. Samaan aikaan kun lahjojen uskotaan sitouttavan ja nostavan yhteishenkeä, joissakin yrityksissä oltaisiin valmiita räätälöimään lahjoja tulosten perusteella.

– Neljännes työnantajista on sitä mieltä, että lahjat voivat vaihdella saajan mukaan. 28 prosenttia olisi valmis antamaan yksilölliset lahjat työtekijän aikaansaavuuden perusteella, Kuusela toteaa.

Tärkein syy lahjojen jakamiselle on kuitenkin yhteishengen nostaminen. Sen nostaa tärkeimmäksi motiiviksi 45 prosenttia työnantajista.