Yrittäjien esitys etenee: YEL-siirtymäaika laajenemassa – helpotusta kaikille yrittäjille
YEL-työtuloja ei voida ennen vuotta 2029 korottaa rajattomasti. Hallituksen esityksen lausuntokierros asiasta päättyy tänään. – Ennen kuin Suomessa saadaan tehtyä laajempi yrittäjien eläkeuudistus, on tärkeää, että kaikkia yrittäjiä kohdellaan yhdenvertaisesti ja että YEL-maksut eivät nouse kenellekään hallitsemattomasti, sanoo Harri Hellstén, työmarkkina-asioiden päällikkö Suomen Yrittäjistä.
Hallitus valmistelee esitystä, jonka mukaan vuoden 2023 YEL-uudistuksessa käyttöön otettu 4 000 euron työtulon enimmäiskorotus laajenisi koskemaan kaikkia YEL-vakuutettuja yrittäjiä uudistuksen siirtymäajalla eli vuoden 2028 loppuun saakka.
– Esitimme keväällä hallituksen puoliväliriiheen, että muutos pitäisi tehdä ja saada voimaan nopeasti. Kiitos hallituksen ripeän toiminnan saamme muutoksen voimaan heti vuoden 2026 alusta, Hellstén toteaa.
– Olemme tyytyväisiä esitykseen. Se on tärkeä ja perusteltu muutos yrittäjien yhdenvertaisen kohtelun ja reilun kilpailuasetelman näkökulmasta, Hellstén jatkaa.
YEL-työtulo on yrittäjän työpanoksen rahallinen arvo, joka on vakuutuksen perusta ja vaikuttaa eläkkeeseen ja sosiaaliturvaan.
Moni yritys vaarassa kaatua ilman muutosta
Vuoden 2023 YEL-uudistuksessa säädettiin siirtymäajasta, joka koski lakimuutoksen voimaantulohetkellä voimassa olleita YEL-vakuutuksia. Siirtymäajan aikana työtuloa voidaan tarkistaa kolmen vuoden välein, mutta korotus on rajattu enintään 4 000 euroon ensimmäisellä ja toisella tarkistuskerralla.
Siirtymäaika on herättänyt kritiikkiä erityisesti niiden yrittäjien keskuudessa, jotka ovat ottaneet YEL-vakuutuksen 1.1.2023 tai sen jälkeen. Heihin ei nykyinen maksimikorotusraja sovellu, mikä tarkoittaa, että eläkelaitos voi korottaa työtuloa ilman ylärajaa.
Suomen Yrittäjät esitti sosiaali- ja terveysministeriölle, että maksimikorotusraja laajennettaisiin koskemaan kaikkia YEL-vakuutettuja vuoden 2028 loppuun saakka.
Esityksen mukaan vuonna 2026 työtulotarkistuksen rajoittaminen koskisi noin 4 000 yrittäjää, joiden työtuloa olisi ilman rajausta korotettu keskimäärin noin 14 000 euroa. Neljäsosalla korotus olisi ollut jopa yli 23 000 euroa.
– Ilman tätä muutosta moni vasta-alkanut yritystoiminta voisi kaatua hallitsemattomiin ja ennakoimattomiin YEL-maksukorotuksiin vuosina 2026–2028, Hellstén arvioi.
Sosiaali- ja terveysministeriössä Jukka Rantala valmistelee parhaillaan laajaa selvitystä YEL-järjestelmän kehittämiseksi. “Selvityshenkilön tulee avoimesti arvioida YEL-järjestelmään esitettyjä uskottavia kehittämisehdotuksia, kuten pakollisen YEL-vakuuttamisen alarajan nostoa. Lisäksi on arvioitava ainakin yrittäjän vapauden lisäämistä YEL-työtulon määrittämisessä, rahastoinnin käynnistämisen mahdollisuutta ja ansiotulojen käyttämistä vakuuttamisen perusteena”, Hellstén toteaa.
