Suomalaisissa organisaatioissa tarvitaan nyt uudenlaista muutoskyvykkyyttä ja johtajuutta. Muuten tuottavuus laskee entisestään eikä esimerkiksi uusista teknologioista, kuten tekoälystä, saada niiden mahdollistamaa hyötyä. Ohjelmisto- ja palveluyhtiö Digian toteuttaman tutkimuksen yhteydessä organisaatioiden avuksi luotiin uudenlainen muutoskyvykkyyden viitekehys.
”Suomalaisissa organisaatioissa ei pystytä luomaan tällä hetkellä sellaista kasvua ja tuottavuutta, jota tässä maailman- ja taloustilanteessa tarvitaan. Organisaatioiden muutoskyvykkyys on heikolla tasolla, mikä jarruttaa niiden menestystä”, kertoo tutkimuksesta vastannut Digian liiketoiminta- ja muutoskonsultointipalveluiden johtaja Henna Ahtola.
Haasteena on erityisesti perinteinen johtamistapa ja fokusointi. Päätöksenteko on usein liian hierarkkista, ja siitä puuttuu ketteryyttä. Kun henkilöstöä ei oteta mukaan kehitystyöhön, tai siitä ei palkita, se ei myöskään herätä kiinnostusta ja organisaatioissa vallitsee passiivisuuden kulttuuri.
”Johtajuus on muutoksessa. Tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja, kulttuuria ja rakenteita, jotta tieto saadaan kulkemaan organisaatioissa nopeammin ja laajemmin. Ihmiset on saatava mukaan muutoskyvyn kehittämiseen ja radikaaliin innovointiin, sillä liiketoimintahyötyjä saa vasta, kun ihmisten toiminta muuttuu, ja uusilla teknologioilla uudistetaan aidosti toimintaa”, Ahtola sanoo.
Uusilla teknologioilla on luotava uusia toimintatapoja – muuten hyödyt eivät konkretisoidu
Monen organisaation toimintaympäristö muuttuu tällä hetkellä ennennäkemättömän nopeasti ja laajasti juuri teknologian kehittymisen myötä, kuten tekoälyn. Sen odotetaan tuovan merkittäviä tuottavuushyötyjä.
”Hyödyt eivät kuitenkaan konkretisoidu, jos uudella teknologialla toistetaan vanhoja prosesseja. Tämän osoittavat myös tuoreimmat MIT:n ja Boston Consulting Groupin raportit. Tällöin esimerkiksi laskennallisesti säästettyä aikaa ei saada hyödynnettyä kasvaneena tehokkuutena tai uuden innovoimiseen”, Ahtola sanoo.
Organisaatioissa tulee siis olla kyvykkyyttä muuttaa toimintatapoja ja prosesseja sekä kytkeä ne liiketoiminnan ytimeen. Keskeistä on Ahtolan mukaan miettiä, miten yhdistetään parhaiten ihmisten ja teknologian kyvykkyyksiä. Radikaali innovointi onnistuu psykologisesti turvallisessa työympäristössä. Näin rakennetaan uusia tapoja tuottaa asiakkaalle arvoa, kehitetään liiketoimintaa ja sitä kautta menestystä.
”Muutoskyvykkyys on organisaatioiden kilpailukyvyn edellytys. Tämä vaatii pidempiaikaisia panostuksia, uudenlaisia työkaluja sekä muutoskyvykkyyden tarkastelua monella eri tasolla. Siksi kehitimme organisaatioiden avuksi uudenlaisen viitekehyksen. Suomalaisten organisaatioiden on kehitettävä muutoskyvykkyyttään, jotta investoinneista – esimerkiksi tekoälyyn liittyen – saadaan enemmän hyötyä, ja jotta muutostarpeisiin pystytään vastaamaan”, Ahtola lisää.
