Hypon talouskatsaus kesällä 2026 – Suomen talous kasvaa tänä vuonna nopeimmin viiteen vuoteen. Hypon ennusteessa kasvu yltää tänä vuonna 1,5 %:iin ja ensi vuonna 1,7 %:iin, vaikka sodat ja konfliktit sekä maailman kauppasuhteet ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä. Kansalaisten luottamuskin palautuu viiveellä ja on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 2022.
”Epävarmuus ei ole kadonnut: työttömyysasteen nousu ja konkurssien suuri määrä varjostavat niin kotitalouksien kuin yritystenkin näkymiä, ja Persianlahden kriisin synnyttämä energiamarkkinoiden pullonkaula heiluttaa korkoja ja kangistaa kasvua”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.
Hypon bkt-kasvuennuste tälle vuodelle on 1,5 % ja ensi vuodelle 1,7 %. Työttömyysasteen Keskinen ennustaa olevan 10,8 %, josta se laskisi ensi vuonna 10 %:iin.
Työssä olevien ostovoima vahvistuu, mutta nuorten sisääntulo työmarkkinoille on vaikeutunut, työttömyysjaksot ovat pitkittyneet ja osa-aikatyöstä on tullut uusi normaali. Pitkäaikaistyöttömyys liikkuu 1990-luvun laman lukemissa. Tulevaisuuden kasvu nojaa silti yhä enemmän työvoiman saatavuuteen, tuottavuuskehitykseen ja maahanmuuton jatkumiseen.
Nollakasvulla velkasuhde karkaisi rajusti
Julkisen talouden velkasuhde kurkottelee jo kohti sataa prosenttia, eli tasoa, jossa julkinen velka vastaa lähes koko vuoden bruttokansantuotetta. Korkojen nousu on tehnyt velasta aiempaa näkyvämmän menoerän, ja valtion vuotuiset bruttokorkomenot ovat jo kolmen miljardin euron luokkaa. Alijäämät pysyvät isoina myös uusien menoerien, kuten puolustusinvestointien myötä, kun sopeutustoimet ovat jääneet toistaiseksi puolitiehen.
Nollakasvun uralla velkasuhde karkaisi 30 vuodessa hallitsemattomasti jopa 300 prosenttiin, yhden prosentin kasvulla pysyttäisiin sadan yläpuolella, mutta kahden prosentin kasvulla velat olisi kuitattu 2050-luvulle mentäessä. ”Luvut osoittavat, että velkaongelmassa kasvu on pitkällä aikavälillä ratkaisevassa roolissa. Sopeutuksen tulisi kohdistua ennen kaikkea kannustinloukkuihin, työmarkkinoille pääsyn pullonkauloihin ja esteisiin sekä investointeja hidastavaan sääntelyyn. Rakenteellista sopeuttamista tarvitaan silti, sillä kahden prosentin talouskasvuun ei ole syytä nojautua todennäköisenä pitkän aikavälin trendinä”, Juho Keskinen huomauttaa.
Kotien sijoitusvarallisuus kasvaa
Asuntojen hintojen lasku on heikentänyt kotitalouksien kulutusintoa varallisuusvaikutuksen kautta, mutta samaan aikaan sijoitusvarallisuuden kasvu on kompensoinut laskua. Kotitalouksien rahoitusvarallisuus on kasvanut kymmenessä vuodessa peräti noin 70 prosenttia. Osakkeiden ja rahastojen osuus rahoitusvarallisuudesta on noussut reilusta viidenneksestä noin kolmannekseen.
”Muutos kertoo asteittaisesta monipuolistumisesta. Sijoitusvarallisuuden kasvu ei kuitenkaan vielä muuta suomalaisen kotitalouden varallisuuden peruskuvaa. Asuntovarallisuus muodostaa edelleen noin kaksi kolmasosaa kotitalouksien koko bruttovarallisuudesta, joten asuntohintojen kehitys on yhä ratkaiseva tekijä kotitalouksien taseiden ja koetun varallisuusaseman kannalta”, Keskinen sanoo.
Persianlahden kriisi muistuttaa, että öljy on yhä maailmantalouden kipupiste, vaikka sen merkitys on pienentynyt selvästi 1970-luvulta. Kriisin alun hintapiikki jäikin toistaiseksi taakse, ja öljyn hinta on pudonnut kriisin alkuhetken tasolle.
Lisäksi Suomen vahvuutena on lähes kokonaan fossiiliton sähköjärjestelmä, joka nojaa ydinvoimaan, tuuleen ja vesivoimaan. Siksi kriisi ei ravistele suoraan koko talouttamme, vaan kohdistuu etenkin öljy- ja kaasulämmitteisiin kotitalouksiin, bensiinillä tai dieselillä liikkuviin autoilijoihin sekä kuljetusintensiivisiin yrityksiin. ”Kriisin pidempi opetus ulottuu hetkellistä hintapiikkiä pidemmälle: geopoliittisesti haavoittuva fossiilienergia lisää painetta sähköistää liikennettä ja lämmitystä, parantaa energiatehokkuutta ja vauhdittaa puhtaan energian investointeja”, Juho Keskinen ennustaa.
