EU:n palkka-avoimuusdirektiivin kansallinen täytäntöönpano herättää eriäviä näkemyksiä työnantaja- ja työntekijäpuolilla. SAK:n ja Suomen Yrittäjien asiantuntijat ottavat nyt kantaa rekrytoinnin palkka-avoimuuteen.
Suomen palkka-avoimuustyöryhmä sai toukokuussa valmiiksi esitysluonnoksen EU:n palkka-avoimuusdirektiivin kansalliseksi täytäntöönpanoksi. Työryhmä ei ollut yksimielinen esimerkiksi rekrytoinnin palkka-avoimuudesta.
Useat työnantajajärjestöt kirjoittavat eriävässä mielipiteessään, että palkkaa tai palkkahaitaria ei pitäisi kertoa työpaikkailmoituksissa, sillä ”se olisi kilpailulain vastaista yhteisymmärrystä edistävää toimintaa”.
Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg kommentoi näkemystä Duunitorille:
”Tällä hetkellä monella toimialalla on osaajapula, jonka seurauksena yritykset kilpailevat osaavista työntekijöistä. Palkkojen ilmaisemisen työpaikkailmoituksissa velvoittava sääntely voisi johtaa siihen, että jotkin yritykset rajoittaisivat kilpailua maksettavien palkkojen osalta. Tämä ei olisi tarkoituksenmukaista myöskään työntekijöille.”
Työntekijöitä edustavan SAK:n juristi Katariina Sahlberg on eri mieltä.
”Palkkojen läpinäkyvyys rekrytoinnissa saattaisi lisätä markkinoiden tervettä kilpailua, sillä työnantajille tulisi vahvempi insentiivi kilpailla osaajista palkoilla ja muilla työehdoilla. Tällä voisi olla parhaimmillaan jopa positiivisia tuottavuusvaikutuksia”, Sahlberg sanoo Duunitorille.
”EU:n kilpailuoikeussäännökset kieltävät työnantajien kesken sovitut palkkakartellit, joten en usko, että työnantajapuoli oikeasti ajattelee yritysten lähtevän rikkomaan näitä säännöksiä.”
Miten palkasta kerrotaan? Työryhmän muotoilu jakaa mielipiteet
Palkka-avoimuustyöryhmän mukaan ”palkka tai palkkahaitari on ilmoitettava työnhakijalle riittävän ajoissa, kuten julkaisemalla tiedot työpaikkailmoituksessa, antamalla ne ennen työhaastattelua tai muulla tavoin”. Suomen Yrittäjien Rytkönen-Sandbergin mukaan muotoilu on riittävän selkeä, SAK:n Sahlbergistä ei.
”Ilmaisu jättää nyt liian avoimeksi, miten direktiivi edellyttää työnantajan toimivan. Lainsäädännössä pitäisi ilmaista selkeästi, että työnantajan pitää ilmoittaa palkka tai palkkahaitari työpaikkailmoituksessa ja että muut keinot ovat käytettävissä vain, jos työpaikkailmoitusta ei ole – eli jos kyse on vaikkapa suorarekrytoinnista”, Sahlberg sanoo.
Rytkönen-Sandberg puolestaan pitää muotoilua toimivana.
”Muotoilu mahdollistaa, että yritykset voivat toimia tapauskohtaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tärkeintä on, että työstä maksettavaksi suunniteltu palkka ilmoitetaan riittävän ajoissa, jotta mahdollistetaan läpinäkyvä palkkaneuvottelu ennen työsopimuksen tekemistä”, Rytkönen-Sandberg sanoo.
Tuoko palkka-avoimuus tasa-arvoa?
Työnantajajärjestöt toivovat eriävässä mielipiteessään palkka-avoimuustyöryhmän selkeyttävän esitystään niin, ettei työnantajilla olisi velvollisuutta kertoa palkkaa työpaikkailmoituksessa. Palkasta keskusteltaisiin vain potentiaalisten hakijoiden kanssa ennen palkkaneuvottelua.
SAK:n Sahlbergin mukaan palkkatiedon jakaminen ainoastaan niille, joita harkitaan palkattaviksi, ei vastaa palkka-avoimuusdirektiivin tavoitetta.
”Direktiivin yksi merkittävimmistä tarkoituksista on edistää sukupuolten tasa-arvoa palkkauksessa lisäämällä palkka-avoimuutta. Jos direktiiviä noudatettaisiin työnantajajärjestöjen näkemyksen mukaan, mikään ei muuttuisi – mikä ei ole direktiivin tarkoitus. Esitetty käytäntö voisi siis johtaa epätasa-arvoon sukupuolen tai taustan perusteella.”
Suomen Yrittäjien johtaja on eri mieltä.
”En näe, että tämä vaikuttaisi tasa-arvoon. Kysymys on siitä, millaista lainsäädäntöä voidaan pitää järkevänä. Syrjintä ja epätasa-arvoinen kohtelu sukupuolen tai taustan perusteella on jo kiellettyä, eikä se ole muuttumassa”, Rytkönen-Sandberg kommentoi.
Hänen mukaansa työnantaja voi jatkossakin kertoa halutessaan tehtävästä maksettavan palkan jo työpaikkailmoituksessa.
”Lainsäädännöllä ei pidä pakottaa tällaiseen menettelyyn kaikissa tilanteissa.”
Pitäisikö rekrytoinnin palkka-avoimuutta lisätä?
Rytkönen-Sandberg ei näe tarvetta lainsäädännön muuttamiselle rekrytoinnin palkka-avoimuuden osalta. Yrittäjien näkökulmasta nykytilassa ei ole ongelmaa.
SAK:n Sahlberg sen sijaan kannattaa ehdottomasti avoimuuden lisäämistä.
”Valitettavan usein näkee työpaikkailmoituksia, joissa ei ole minkäänlaista indikaatiota tehtävän palkkatasosta. Ilmiö on kummallinen, sillä palkka on yksi työsuhteen olennaisimmista ehdoista. Tehtävän palkkatasoa ei pitäisi käsitellä kuin valtion salaisuutta, vaan sen suhteen pitäisi olla avoin. Uskon, että avoimuus vaikuttaa positiivisesti myös työnantajakuvaan. Työpaikkojen kannattaisikin varautua direktiivin kansallisen toimeenpanon voimaantuloon jo ennakolta lisäämällä avoimuutta omatoimisesti.”
EU:n palkka-avoimuusdirektiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset on saatettava voimaan Suomessa viimeistään 7. kesäkuuta 2026. Palkka-avoimuustyöryhmän esityksessä muutosten voimaantulopäiväksi on ehdotettu 18. toukokuuta 2026.
Palkan kertominen työpaikkailmoituksessa on edelleen harvinaista
Suomen suurin työnhakupalvelu Duunitori on kannustanut työnantajia lisäämään palkkatiedon työpaikkailmoitukseen jo vuosien ajan. Avoimuus onkin lisääntynyt, mutta tälläkin hetkellä vain 9 prosentissa Duunitorilla olevista työpaikkailmoituksista löytyy palkka tai palkkahaarukka.
”Tämä on äärimmäisen harmillista. Mielestäni jokaisesta työpaikkailmoituksesta tulisi löytyä vähintään palkkahaitari, sillä palkka-avoimuus jo rekrytointiprosessin alussa säästää sekä hakijan että työnantajan aikaa”, sanoo Duunitorin viestintäpäällikkö Maiju Karhunen.
Duunitorin viimevuotisen työnhakijatutkimuksen vastaajista 87 prosenttia piti tärkeänä, että palkka tai palkkahaitari on kerrottu, kun harkitsee työpaikkaa.
”Me Duunitorilla olemme kertoneet palkkahaitarin omien rekrytointiemme työpaikkailmoituksissa jo vuodesta 2020 asti. Tästä on tullut valtavasti myönteistä palautetta hakijoilta. Lisäksi olemme nähneet, että palkka-avoimuus myös auttaa työnantajia löytämään parhaat osaajat.”
