Yli 80 prosenttia työntekijöistä kävisi harvemmin ravintoloissa ilman lounasetua.
Suomalaiset haluavat pyhittää lounastunnin ja nautiskella rauhassa kiireen sijaan. Tämä selviää Edenredin tuoreesta Ruokabarometristä, joka julkaistiin torstaina 16.10, jolloin vietetään Maailman ruokapäivää.
Kyselytutkimuksen mukaan valtaosa työssäkäyvistä suomalaisista viettää lounastaukonsa ravintolassa. Yhtenä isona tekijänä ravintoloiden käytössä nähdään lounasetu, jopa 69 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee lounasedun ohjaavan heitä lounaalle ravintolaan.
Lounasetua arvostetaan erityisesti kustannussyistä. Suomessa ruoan hinnat ovat nousseet inflaatiota nopeammin ja myös kuluttajien ostovoima on heikentynyt. Selvityksessä käy ilmi, että yli puolet vastaajista käyttää yli 20 prosenttia kuukausibudjetistaan ruokaan. Lounasetu helpottaa ruoan kallistumisen aiheuttamaa painetta ja mahdollistaa lämpimän aterian niin, että se ei rasita liikaa lompakkoa. Selvityksen mukaan työntekijöistä jopa 66 prosenttia kokee maksukykynsä heikkenevän, mikäli lounasetua ei olisi saatavilla.
– Suomessa lounasruokailun suosio on vakiintunutta ja työntekijät hyödyntävät ahkerasti työnantajan tarjoamaa lounasetua. Kiinnostavaa on myös, että lounasruokailu tukee ihmisiä päivittäin myös terveellisten valintojen äärelle. Tutkimuksemme mukaan lounasruokailu auttaa ihmisiä syömään ravitsevammin ja tasapainoisemmin, Edenredin työelämäasiantuntija Laura Lahtinen sanoo.
Tiedot selviävät Edenredin globaalista Ruokabarometri 2025 -tutkimuksesta. Edenredin globaali Ruokabarometri-tutkimus on tehty vuotuisesti jo yli 15 kertaa. Edenred on Suomen suosituin työsuhde-etujen tarjoaja.
Etelä-Euroopassa ruuasta ei tingitä vaikeassakaan taloustilanteessa
Euroopan ja Etelä-Amerikan laajuudella toteutettu kysely näyttää, kuinka eri tavalla ympäri maailmaa ihmiset suhtautuvat ruokaan. Korkeampien kustannusten aikana italialaisista ja espanjalaisista vain reilut 20 prosenttia on halukkaita tinkimään ruokaan käytetystä rahasta. Pohjoismaissa ruuasta säästetään selvästi enemmän, Suomessa 46 prosenttia vastaajista ja Ruotsissa jopa puolet vastaajista aikoo leikata ruokabudjetistaan.
Lounasaikaan suomalaiset suuntaavat ravintolaan monia muita eurooppalaisia useammin. Suomessa jopa kolmasosa vastaajista käyttää lounasetua ravinoloissa hyvin usein. Belgiassa jopa 68 prosenttia vastaajista sanoo, ettei käytä lounasetua ravintoloissa koskaan. Lounasedun käyttö ravintolassa on hyvin vähäistä myös esimerkiksi Italiassa, Ranskassa ja Bulgariassa. Maiden vastaajat kertovat valmistavansa lounaansa tyypillisesti kotona.
Ruokahävikin vähentämiseen suhtaudutaan ravintoloissa vakavasti
Suomessa ravintolat suhtautuvat vastuullisuuteen vakavasti ja pyrkivät hyödyntämään monipuolisia keinoja esimerkiksi hävikin vähentämiseen. Työnantajan näkökulmasta ravintolassa vierailu tukee parhaillaan myös työnantajan vastuullisuuspolitiikkaa. Selvityksen mukaan jopa 97 prosenttia ravintoloista tekee toimenpiteitä ruokahävikin vähentämiseksi. Lähes puolet pakkaa syömättä jääneen ruoan asiakkaalle tai hyödyntää kumppanuuksia erilaisten ruokahävikin vähentämiseen tähtäävien sovellusten, kuten ResQn kanssa. Ravintoloista 34 prosenttia käyttää myös ainesosia uudelleen.
– Selvityksestä on ollut hienoa nähdä, että näin monet ravintolat ovat ottaneet ruokahävikin vähentämisen osaksi toimintatapojaan. Viime vuoden tuloksiin nähden hävikin minimointi on kasvussa. Ravintoloitsijat hyödyntävät hävikin vähentämiseen nykyään myös ennakkoluulottomasti erilaisia yhteistyötahoja, Lahtinen toteaa.
Hävikin vähentäminen on monille ravintoloitsijoilla vastuullisuustoiminnan ytimessä ja myös lounasetujen hyödyntäminen on ravintoloitsijoille tiukkoina aikoina erityisen tärkeä asia. Ravintoloista 90 prosenttia näki lounasedun vastaanottamisen positiivisena omalle yritystoiminnalleen.
Lounasruuan terveellisyys edelleen tärkeä valintakriteeri
Suomalaiset kiinnittävät huomiota ruuan terveellisyyteen ja lounasetu kannustaa työntekijöitä myös terveellisimpiin valintoihin. Selvityksen mukaan vastaajista 81 prosenttia kiinnittää lounasruokailussaan enemmän huomiota terveellisempään ruokaa ja 76 prosenttia myös odottaa ravintolaruualta terveellisyyttä.
Ruotsalaisille tarjolla olevan ruuan laatu on selvästi suomalaisia tärkeämpää. Suomalaisille laatu määritti lounaspaikan valintaa 73 prosentille vastaajista, kun Ruotsissa jopa 91 prosenttia vastaajista vaatii laadukasta lounasruokaa.
– Ruuan terveellisyyteen panostaminen ja esimerkiksi tuoreiden raaka-aineiden hyödyntäminen lounasruokailussa ovat trendejä, jotka ovat nousseet selvityksessä esiin myös aiempina vuosina. Ravintoloitsijat kiinnittävät erityistä huomiota siihen, että lounaslinjastolla helppo tehdä myös hyviä valintoja, jotka tukevat terveellisiä elämäntapoja sekä myös jaksamista läpi työpäivän, Lahtinen kertoo.
Maailman ruokapäivää vietetään 16.10. Ruokapäivän tavoitteena on saada ihmiset miettimään terveellisen ruokavalion tärkeyttä, saada aikaan muutosta annoskoossa sekä ruokavalion monipuolistamisessa ja vähentää maailmasta sekä nälänhätää että ruokahävikkiä. Edenredin Ruokabarometri 2025 -tutkimukseen osallistuivat Euroopan maista Suomi, Ruotsi, Itävalta, Tshekki, Belgia, Ranska, Italia, Portugali, Romania, Slovakia, Espanja, Bulgaria, Puola, Turkki ja Kreikka. Ruokabarometri-tutkimus on osa kansainvälistä FOOD-ohjelmaa, joka edistää tasapainoisia ruokailutottumuksia ja arvioi ihmisten odotuksia, vaatimuksia ja tottumuksia ruokavalion suhteen.
