Valtiovarainministeriö on esittänyt merkittäviä leikkauksia kuntien kotoutumisrahoitukseen juuri ennen hallituksen budjettiriihtä. Suomen kuuden suurimman kaupungin (Tampere, Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku ja Oulu) maahanmuutosta vastaavat ja Kuntaliitto nostavat vetoomuksessaan esiin, mitä leikkaukset merkitsevät kunnille ja ennen kaikkea Suomeen muuttaneille ihmisille.
Vuoden 2025 alussa päävastuu kotoutumisen edistämisestä siirtyi kunnille ja siirron kynnyksellä valtio leikkasi kuntien kotoutumispalveluiden rahoitusta jo 58 miljoonalla eurolla – noin neljänneksellä laskennallisten korvausten kokonaisuudesta.
Kotoutumisen edistämisen valtionrahoituksella rahoitetaan kunnissa esimerkiksi kielikoulutusta, työllistymisen edistämistä ja monikielisiä palveluja. Nämä palvelut tukevat kotoutumisen alkuvaiheessa olevia kansainvälisiä kuntalaisia, jotka haluavat opiskella, työllistyä ja integroitua yhteiskuntaan.
Valtaosa rahoituksesta käytetään kunnissa ukrainalaisten pakolaisten tukemiseen
Noin kaksi kolmasosaa kotoutumislain mukaisista laskennallisista korvauksista maksetaan tänä vuonna Venäjän hyökkäyssodan vuoksi Ukrainasta paenneista. He eivät ole marginaalinen ryhmä, vaan suurin Suomeen muuttanut joukko viime vuosina. Valtaosa on työikäisiä, jotka toivovat voivansa työllistyä ja rakentaa tulevaisuutensa Suomessa. Laskennallisten korvausten lisäleikkaukset heikentäisivät suoraan heidän mahdollisuuksiaan oppia kieltä, päästä työelämään ja asettua osaksi yhteiskuntaa.
Samaan aikaan valtio on leikkaamassa Maahanmuuttoviraston vastaanottojärjestelmää, kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia sekä koulutuksen rahoitusta, mikä siirtää entistä suuremman vastuun kunnille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuntien vastuut ja tehtävät kotoutumisen edistämisessä lisääntyvät samalla, kun tähän kohdistettua rahoitusta supistetaan.
Julkinen keskustelu on kuvannut kotoutumispalveluja tehottomiksi ja kohdentuvan lähinnä vaikeasti kotoutettaviin. Tämä sivuuttaa sen tosiasian, että palvelujen piirissä on suuri joukko sotaa paenneita ukrainalaisia siviilejä, joilla on halu ja potentiaali rakentaa tulevaisuuttaan Suomessa ja joiden työllistymistä ja asettautumista hallitus on aiemmin sitoutunut tukemaan. Työ- ja elinkeinoministeriön 2022 teettämän selvityksen mukaan kotoutumispalvelut lisäävät maahan muuttaneiden työllisyyttä.
Kotoutumisen tukeminen ei ole pelkkä menoerä, vaan investointi, joka maksaa itsensä takaisin julkiselle taloudelle työssäkäyntinä, yrittäjyytenä ja osallisuutena. Työllisyyden kasvu on tällä vuosituhannella perustunut maahanmuuttoon.
Jos rahoitusta leikataan, se olisi leikkaus työllisyydestä. Riski syrjäytymisestä, pienituloisuudesta ja työttömyydestä kasvaa – ja lasku yhteiskunnalle moninkertaistuu.
