Työpaikan keinot mielenterveyden tueksi voidaan tiivistää kolmiomalliin, jossa keinot on jaettu kolmelle tasolle. Eniten työpaikalla tulisi käyttää aikaa hyvän työn edellytyksistä huolehtimiseen. Työhyvinvointi on monen tekijän summa, ja vastuut jakautuvat eri toimijoille. Vaikka esihenkilöt ovat hyvinvoinnin tukemisessa aktiivisessa roolissa, kenenkään ei tarvitse toimia epävirallisena terapeuttina työyhteisössään.
Työelämän hyvinvointi- ja mielenterveyskeskustelussa kohdistuu paljon odotuksia esihenkilöille ja johtajille. Näiden ryhmien työhyvinvoinnissa ja työkyvyssä on tunnistettu heikkeneviä kehityskulkuja esimerkiksi Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksessa.
Esihenkilötyötä tulee rajata siinä missä muitakin työtehtäviä. Siksi jokaisessa organisaatioissa tulisi olla toimintamallit, jotta esihenkilö ei jää yksin vaikeissakaan tilanteissa.
– On hyvä muistaa, että esihenkilötyö on työtehtävä, ei oman erinomaisuuden mitta. Avun pyytäminen ja yhteinen pohdinta auttavat pääsemään eteenpäin, muistuttaa johtaja, työterveyspsykologian dosentti Kirsi Ahola Työterveyslaitoksesta.
Ydinvastuut työyhteisössä selviksi
Työpaikoilla kannattaa miettiä henkisen työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista osana töiden suunnittelua. Työpaikan keinot mielenterveyden tueksi voidaan tiivistää kolmiomalliin, jossa keinot on jaettu kolmelle tasolle. Eniten aikaa tulisi käyttää työhyvinvointia edistäviin asioihin, jotka ovat kaiken perusta. Työpaikalla on mietittävä, miten rakennetaan hyvä arki, jossa on mahdollista saada asioita aikaan.
– Hyvinvointi on jatkumo, joten toimenpiteitä on hyvä miettiä vaiheittain. Miten huolehdimme hyvistä edellytyksistä työskentelylle, miten ehkäisemme ongelmien syntymistä ja millä keinoilla ratkaisemme jo syntyneitä haasteita ja ongelmia? herättelee Kirsi Ahola.
Esihenkilöt ja työntekijät ovat työpaikan arjessa aktiivisessa roolissa kaikissa vaiheissa. Muut tahot tukevat ja näyttävät suuntaa: Ylin johto linjaa tavoitteet työkyvyn johtamiselle. Henkilöstöasiantuntijat laativat tähän toimintamallit ja prosessit. Työsuojelu ja työterveyshuolto tarjoavat tukea ja ohjausta johdolle, esihenkilöille ja työntekijöille.
– Jotta saadaan tasapainoa työelämään, kaikkien tulisi hoitaa oma tonttinsa hyvin ja tehdä yhteistyötä, tiivistää Kirsi Ahola.
Mallissa keskitytään työpaikan toimijoihin, vaikka moni muukin asia vaikuttaa mielenterveyteen ja työkykyyn.
Työpaikalla käytävää keskustelua on lupa rajata
Esihenkilörooli mielletään tällä hetkellä usein vaativaksi.
– Esihenkilöt kokevat, että odotukset heitä kohtaan ovat kasvaneet. Työntekijät voivat toivoa sparrausta hyvin laajasti liittyen sekä henkilökohtaiseen kehittymiseen että hyvinvoinnin haasteisiin, kertoo johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta.
Keskustelua tiimiläisten kanssa saa myös rajata ja ohjata työn sujumiseen ja tavoitteisiin. Esihenkilön rooli ei ole toimia epävirallisena terapeuttina, yksityiselämän tukihenkilönä tai mielenterveyden ammattilaisena työyhteisössään.
Työterveyslaitos on päivittänyt hr-ammattilaisten ja esihenkilöiden käyttöön soveltuvan Hyvän mielen työpaikka -koulutusmateriaalin, jonka avulla työpaikalla voi esimerkiksi harjoitella työn sujumisen ja jaksamisen puheeksi ottamista. Materiaali kannustaa myös miettimään, miten pitää huolta esihenkilön omasta hyvinvoinnista.
