Suomeen nousee merkittävällä tahdilla uusia datakeskuksia, ja hankkeita on käynnissä useilla paikkakunnilla. Nämä investoinnit herättävät keskustelua sekä hyödyistä että haitoista. Kritiikkiä kohdistuu erityisesti siihen, että datakeskusten työllistävä vaikutus hiipuu rakennusvaiheen jälkeen. Toni Kylkisalo Schneider Electriciltä kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomioita myös saataviin hyötyihin.
– On tärkeää katsoa näiden hankkeiden vaikutuksia laajemmasta ja pitkäjänteisestä näkökulmasta. Datakeskukset ovat valtavia infrastruktuuriprojekteja, jotka luovat ympärilleen kokonaisia ekosysteemejä, jotka taas edistävät suomalaisen osaamisen kehittymistä, Schneider Electricin liiketoimintajohtaja (datakeskukset) Toni Kylkisalo korostaa.
Datakeskusten suunnittelu, rakentaminen ja operointi vaativat erityisosaamista monilta eri aloilta, kuten energiatehokkuudesta, käyttövarmuudesta ja käyttäjän tietoturvasta. Tässä kokonaisuudessa suomalaisilla yrityksillä ja asiantuntijoilla on jo nyt vahva rooli, ja osaaminen karttuu jokaisen uuden projektin myötä.
– Kun datakeskustoiminta laajenee, myös alan vaatimukset kasvavat, mikä puolestaan vauhdittaa uuden teknologian kehittämistä. Suomalaiset toimijat ovat kansainvälisesti tunnettuja esimerkiksi energiatehokkaista ratkaisuista, ja tämä asiantuntemus houkuttelee kansainvälisiä investointeja. Tämän kehityksen myötä Suomeen syntyy pysyvää osaamispääomaa, jota voidaan hyödyntää myös muilla aloilla, Kylkisalo jatkaa.
Ekosysteemit synnyttävät uusia yrityksiä
Datakeskukset eivät ole irrallisia yksiköitä, vaan niiden ympärille voi muodostua laajoja ekosysteemejä. Näihin kuuluvat esimerkiksi palveluntarjoajat, jotka kehittävät ratkaisuja datakeskusten energianhallintaan, jäähdytykseen ja tietoturvaan. Lisäksi keskusten läheisyyteen voi syntyä tietointensiivisiä yrityksiä, jotka hyödyntävät datakeskusten resursseja ja infrastruktuuria omassa liiketoiminnassaan.
– Ekosysteemiajattelu johtaa parhaimmillaan siihen, että ulkomaiset datakeskusinvestoinnit eivät jää irrallisiksi hankkeiksi, vaan muuttuvat vipuvarsiksi suomalaisen osaamisen kehittämiselle. Kun pääomaa hyödynnetään viisaasti, suomalaiselle työvoimalle avautuu mahdollisuuksia operoida tekoälyyn liittyvää huipputeknologiaa ja osallistua järjestelmien kehitykseen.
– Osaamisen syntyminen ei ole mahdollista ilman ulkomaista pääomaa, sillä tekoälyklustereiden rakentaminen saattaa edellyttää jopa miljarditason investointia itse datakeskuksen lisäksi, Toni Kylkisalo muistuttaa.
Datakeskusinvestoinnit ovat Suomelle merkittäviä verotulojen lähteitä, mutta myös niiden epäsuorat vaikutukset ovat kauaskantoisia. Kestävät ja tehokkaat datakeskukset ovat tärkeä osa digitalisoituvan yhteiskunnan rakenteita ja ne tulevat sijoittumaan alueille, joissa olosuhteet ovat toiminnan kannalta optimaaliset.
– Suomella on viileä ilmasto, vakaa energiaympäristö ja kilpailukykyinen sähkön hinta. Tässä on meille pitkälläkin aikavälillä merkittävä potentiaali, jolla varmistaa innovaatioiden ja uusien yritysten syntyminen rajojemme sisäpuolelle.
– Lisäksi Suomen maine vastuullisena ja turvallisena toimintaympäristönä vahvistuu jokaisen onnistuneen datakeskushankkeen myötä. Tämä maine houkuttelee lisää kansainvälisiä sijoituksia ja kasvattaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä globaalilla tasolla.
