Calori kytkee ateriat asiakkaan terveysdataan — ja punnitsee ne neljän gramman tarkkuudella
Neljän gramman tarkkuus ei enää riitä — Calori kytkee ateriat asiakkaan terveysdataan Espoon Nihtisiltaan muuttanut ateriapalvelu viisinkertaisti…
Espoon Nihtisiltaan muuttanut ateriapalvelu viisinkertaisti liikevaihtonsa vuodessa. Sovellus on loppusuoralla, ja suositukset tarkentuvat asiakkaan terveysdatan mukaan. Ruoka pysyy silti ytimenä, perustajat sanovat.
Calori myy ajatusta, jonka voi tiivistää näin: terveellinen syöminen ei saisi vaatia asiakkaalta suunnittelua, punnitsemista eikä reseptien etsimistä. Lagom Food Oy:n nimellä toimiva yritys hoitaa suunnittelun, kokkaamisen ja kotiinkuljetuksen.
Ateriat punnitaan neljän gramman tarkkuudella. Ne suunnittelevat yhdessä ravitsemusasiantuntija, personal trainer ja kokki.
Tuotanto on siirtynyt Espoon Nihtisiltaan tiloihin, jotka ovat lähes nelinkertaiset entisiin verrattuna.
Kehästä keittiöön
Calorin tausta ei ole ravintola-alalla vaan kehässä. Perustaja Daniil Bagaev on nyrkkeilyn SM-hopeamitalisti ja nyrkkeili ammattilaisena, mutta oli lopettanut kilpailemisen ennen San Franciscon vuosiaan.
”Nyrkkeilyssä ruokavalion seuranta on olennaista, mutta käytännössä se oli hankalaa. Asuin San Franciscossa hotellissa, ja siellä se oli erityisen vaikeaa. Tutustuin siellä ruoan kotiinkuljetukseen ja makrolaskettuihin aterioihin, jotka helpottivat arkea huomattavasti. Siitä syntyi ajatus tuoda sama Suomeen.”
Yhdysvalloissa Bagaev työskenteli foodtech-yhtiö Food Rocketissa toimitusjohtajan assistenttina. Yrityksen hän halusi silti rakentaa Suomeen.
”Yhdysvalloissa asiat tapahtuvat nopeammin, riskinsietokyky on suurempi ja raha liikkuu. Fokus on paljon myynnissä ja markkinoinnissa. Suomessa fokus on tuotteessa ja palvelussa, ja täällä saa rakennettua vahvan tuotteen ja teknologian.”
Kolme leijonaa lähti mukaan
Käänne tuli televisiossa. Leijonan luola Suomi -ohjelmassa 6. maaliskuuta 2025 Bagaev sai kolmelta sijoittajalta yhteensä 100 000 euroa. Mukaan lähtivät sisällöntuottaja Roni Bäck, yrittäjä ja enkelisijoittaja Jenni Kynnös sekä Woltin perustajiin kuuluva Elias Aalto.
”Tunne oli erinomainen. Leijonan luolaan päästiin oikeastaan puolivahingossa — hakemus lähti päivää ennen kutsuntojen sulkeutumista, ja onnistuminen tuntui todella hyvältä.”
”Terveysmarkkina kasvaa räjähdysmäisesti: Oura, Whoop, Garmin ja muut isot toimijat tekevät alalla jatkuvasti valtavia hankkeita. Uskon, että pystymme tuomaan siihen palvelullamme paljon arvoa.”

Neljä grammaa ja 74 prosenttia
Yksi perustajista, Janne Korhonen, vastaa yhtiön teknologiasta ja kuvaa punnituksen toteutusta arkisesti.
”Vaakaperusteisesti, samalla tavalla kuin muissakin tuotannon toiminnoissa. Nykyjärjestelmät osaavat tämän todella hyvin ja hyödynnämme näitä. Teemme myös paljon itse, ja toimintamme eroaa esimerkiksi einestuotannosta.”
Vaikeampi kysymys ei koske grammoja vaan sitä, mitä niistä tiedetään.
”Tavoitteemme on, että voisimme antaa käyttäjälle täyden läpinäkyvyyden kaikista ravintoarvoista. Tällä hetkellä 74 prosenttia kaikista ravintotiedoista pystytään merkitsemään.”
Pohjana käytetään paljon Finelia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämää elintarvikkeiden koostumustietokantaa.
”Käytämme paljon Fineliä, koska kokoamme ateriat raaka-aineista itse. Mutta jos meidän pitää mitata vaikkapa asiakkaan muun ravinnon ravintoarvoja, se on paljon haastavampaa. Datan laatu on tässä tärkeää, ja se miten tieto ravintoarvoista haetaan.”
Sovellus on käyttöliittymä ruokaan
Bagaev kertoi keväällä, että yhtiö julkaisee sovelluksen, jolla asiakas voi seurata ja personoida ruokavaliotaan. Korhosen mukaan se on miltei valmis.
”Kehityksessä ollaan loppusuoralla, lopputestauksessa.”
”Olennaista on se, että sovellus on enemmänkin käyttöliittymä itse tuotteellemme. Tämän kautta voidaan tietää varmuudella, mitä asiakkaan pitäisi syödä sen pohjalta, millaiset elintavat hänellä on.”
Suositus syntyy kolmesta lähteestä: asiakkaan onboarding-vastauksista, hänen tavoitteistaan ja terveysdatasta.
”Se, mitä asiakas tilaa, on meiltä saatu todella hyvä ehdotus. Se, miten asiakas todella syö, on tietenkin hänestä itsestään kiinni”, Korhonen sanoo.
”Asiakkaan vastaukset onboardingissa, data terveyslähteistä kuten Apple Healthista ja Google Healthista sekä tavoitteet vaikuttavat lopulliseen kokonaisuuteen. Tästäkin tulee koko ajan tarkempi sen mukaan, mitä enemmän dataa saadaan.”

Terveysdata tarkentaa suositusta
Yhtiö on puhunut aterioiden kytkemisestä Oura-sormuksen tai Apple Watchin dataan. Korhonen kertoo, missä vaiheessa se on.
”Laitekohtaista säätöä on vielä. Haluamme, että keräämämme data on mahdollisimman tarkkaa, ja tämä pitää siksi tehdä todella huolella. Apple Health ja Google Health ovat pääasialliset yhteydet, joista tieto meille saadaan.”
Datalähteitä on useita.
”Uni on myös tärkeä — se, miten unen perusteella voidaan tehdä muutoksia asiakkaan suosituksiin.”
Kysyttäessä, onko Calori viiden vuoden päästä ruokafirma vai terveysteknologiayhtiö, Bagaev vastasi keväällä lyhyesti.
”Jotain siltä väliltä. Terveys edellä, mutta ruoka on kuitenkin se ydin.”
Kasvu viisinkertaistui
Vuodelle 2025 asetettu miljoonan euron liikevaihtotavoite ylittyi. Liikevaihto oli 1,16 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli noin 225 000 euroa. Liiketulos oli 257 000 euroa tappiollinen, mikä on varhaisen vaiheen yritykselle tavanomaista.
Toiminta-alue on laajentunut. Pääpaino on yhä Helsingissä ja Espoossa, mutta myös Turku ja Tampere ovat mukana.
Kansainvälistyminen on yhtiön seuraava etappi. Uuteen markkinaan on tarkoitus siirtyä tänä vuonna, mutta Suomen markkina säilyy tärkeänä.
Tuotannon laajentaminen on Korhosen mukaan sujunut odotettua vaivattomammin.
”Tuotannon laajentaminen on ollut haaste, mutta yllättävän helpolla ollaan päästy. Aina kun rakennetaan järjestelmät nykyisille tarpeille ja sitten kasvetaan, syntyy jonkinlaista ongelmaa. Tämä on jatkuvaa hienosäätöä ja oppimista.”
”Laadun varmistaminen skaalatessa on positiivinen ongelma, joka vaatii meitä jatkuvasti miettimään järjestelmiämme ja sitä, miten asiakkaalle tuotetaan paras lopputulos.”
Jokainen omistaa yhden ominaisuuden
Teknologiaratkaisuissa Calori on kulkenut kohti omaa tekemistä.
”Valtaosa on omaa softaa niin käyttöliittymässä kuin terveysteknologiassa. Käytämme tietysti myös valmiita teknologioita niissä kohdissa, joissa se on järkevintä. Huomaan kuitenkin, että käännymme koko ajan enemmän sisäisten järjestelmien rakentamiseen omiin tarpeisiimme.”
Pienen tiimin on mahdollista rakentaa omaa teknologiaa, koska työnjako on rakennettu sen mukaan.
”Tekoälyä käytetään todella aktiivisesti, se on mahdollistanut meille valtavasti. Tiimimme on jaettu niin, että jokainen omistaa jonkun ominaisuuden, ja tästä koostuu kokonaisuus.”
”Tämä mahdollistaa sen, että arkkitehtuurin rakentaminen on enemmän suunnittelua, kun implementaatio helpottuu tekoälyn avulla.”