Tutkimus: Työttömyysturvan suojaosat lisäsivät osa-aikatyötä – eivät heikentäneet kokoaikaista työllistymistä
Vuosina 2014 ja 2015 käyttöön otetut työttömyysetuuksien ja asumistuen suojaosat lisäsivät selvästi osa-aikatyön tekemistä työttömyyden aikana, osoittaa Laboren, Tampereen yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkijoiden juuri julkaistu tutkimus. Asumistuen suojaosa kasvatti osa-aikatyötä tekevien osuutta työttömien keskuudessa noin 4 prosenttiyksiköllä eli 23–32 prosentilla. Osa-aikatyön tekeminen reagoi siis voimakkaasti taloudellisiin kannustimiin. Suojaosat eivät myöskään näytä heikentäneen mahdollisuuksia työllistyä myöhemmin kokoaikaisesti, vaan vaikutukset näyttävät olleen pikemminkin myönteisiä. Suomalaistutkimus julkaistiin arvostetussa vertaisarvioidussa Journal of Public Economics -tiedelehdessä.
Suojaosien tavoitteena oli kannustaa yhdistämään työtä ja etuuksia
Monet maat ovat ottaneet käyttöön suojaosien kaltaisia kannustimia, joilla työttömiä rohkaistaan yhdistämään sosiaalietuuksia ja osa-aikatyötä. Tutkimusnäyttö niiden vaikutuksista on kuitenkin ollut yhä vähäistä, etenkin pidemmän aikavälin työllisyysvaikutuksista.
Suomessa suojaosa lisättiin työttömyysetuuksiin vuonna 2014 ja asumistukeen vuonna 2015. Suojaosan ansiosta etuudensaaja voi ansaita tietyn summan – uudistusten voimaan tullessa 300 euroa kuukaudessa – ilman että työtulot pienentävät etuuksia. Samaan aikaan osa-aikatyötä tekevien osuus työttömyysetuuden saajista kasvoi nopeasti noin 10 prosentista lähes 18 prosenttiin. Tutkijat halusivat selvittää, kuinka suuri osa tästä kasvusta johtui nimenomaan suojaosista ja miten ne vaikuttivat työttömien myöhempään työllistymiseen.
Tutkimusasetelmassa hyödynnettiin asumistuen suojaosauudistusta
Tutkijat hyödynsivät tutkimusasetelmassa vuoden 2015 asumistuen suojaosauudistusta, joka paransi osa-aikatyön taloudellisia kannustimia vain niillä työttömillä, jotka saivat myös asumistukea. He vertasivat osa-aikatyön kehitystä ennen uudistusta ja sen jälkeen kahdessa ryhmässä: asumistukea saaneissa työttömissä (koeryhmä) ja muuten samankaltaisissa työttömissä, jotka eivät saaneet asumistukea (verrokkiryhmä). Koska ryhmät kehittyivät hyvin samalla tavalla jo ennen uudistusta, verrokkiryhmä kertoo luotettavasti, miten osa-aikainen työskentely olisi kehittynyt ilman uudistusta.
Tutkimus perustuu koko väestön kattaviin rekisteriaineistoihin. Kelalta ja työttömyyskassoilta saatiin kuukausitason tiedot työttömyysjaksoista, maksetuista etuuksista ja etuuden aikana saaduista ansioista vuosilta 2000–2021, ja niitä täydennettiin Tilastokeskuksen taustatiedoilla iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, perhetaustasta ja tuloista. Pidemmän aikavälin työllisyyttä seurattiin työeläkelaitosten työsuhdeaineistolla, joka oli käytettävissä vuoden 2018 loppuun asti – siksi suojaosauudistusten vaikutusten analyysi kattaa vuodet 2012–2018.
Osa-aikatyö yleistyi voimakkaasti suojaosan myötä
Asumistuen suojaosa kasvatti osa-aikatyötä tekevien osuutta työttömien keskuudessa 4,1–4,5 prosenttiyksiköllä eli 23–32 prosentilla verrokkiryhmään verrattuna. Osa-aikatyön osallistumisjousto suhteessa taloudelliseen kannustimeen – osallistumisveroasteeseen – oli noin yksi, mikä kertoo osa-aikatyön reagoivan hyvin voimakkaasti taloudellisiin kannustimiin.
Suojaosat eivät näytä syrjäyttäneen kokoaikatyötä
Tutkimuksessa ei löydetty viitteitä siitä, että suojaosat olisivat heikentäneet mahdollisuuksia työllistyä myöhemmin kokoaikaisesti. Vaikutukset näyttävät pikemminkin olleen kohtalaisen myönteisiä. Tulos on tutkijoiden mukaan tärkeä, sillä suojaosien on aiemmin pelätty houkuttelevan työttömiä jäämään osa-aikatyöhön kokoaikaisen työllistymisen sijaan.
”Tulokset osoittavat, että työttömät reagoivat herkästi siihen, kannattaako työn vastaanottaminen taloudellisesti. Kun pienten työkeikkojen vastaanottamisesta tehtiin kannattavampaa, osa-aikainen työskentely työttömyyden ohella yleistyi nopeasti. Suojaosat näyttävät siis parantaneen osa-aikatyötä tekevien työttömien toimeentuloa, eivätkä ne näyttäneet heikentäneen myöhempää kokoaikaista työllistymistä, vaan pikemminkin hieman vahvistivat sitä”, selventää Laboren erikoistutkija ja Tampereen yliopiston tutkijatohtori Salla Kalin.
Tutkimus julkaistiin vertaisarvioidussa Journal of Public Economics -tiedelehdessä, joka on yksi julkisen talouden tutkimuksen johtavista kansainvälisistä lehdistä. Tutkimusryhmä yhdistää osaamista Laboresta, Tampereen yliopistosta ja Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATT:sta sekä kansainvälisistä tutkijaverkostoista IZA:sta ja CESifosta, ja se toteutettiin osana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa hanketta ja Verotutkimuksen huippuyksikköä FIT:iä.
Taustatiedot
Tekijät: Salla Kalin (erikoistutkija, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, Labore ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT), Tomi Kyyrä (tutkimusprofessori, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja IZA), Tuomas Matikka (tutkimusjohtaja, VATT, FIT ja CESifo)
Aineisto: Koko väestön kattavat rekisteriaineistot vuosilta 2000–2021 (Kela, työttömyyskassat, Tilastokeskus) sekä työeläkelaitosten työsuhdeaineisto vuoteen 2018 asti. Suojaosauudistusten vaikutusten analyysi kattaa vuodet 2012–2018.
Rahoitus: Suomen Akatemia (hanke nro 346252), Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (hanke nro 345386), OP Ryhmän Tutkimussäätiö sekä Palkansaajasäätiö.
Julkaisu: Kalin, S., Kyyrä, T. & Matikka, T. (2026). Combining Part-time Work and Social Benefits: Empirical Evidence from Finland. Journal of Public Economics. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0047272726001210
