Tekoäly näkyy jo vakuutuspetosepäilyissä – väärennetyt kuitit ja asiakirjat yhä vaikeampia tunnistaa
Generatiivinen tekoäly on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia niin arkeen kuin työelämäänkin. Samalla sen väärinkäytön mahdollisuudet ovat lisääntyneet. Tekoälyn yleistyminen näkyy nyt myös vakuutuspetosepäilyissä. POP Vakuutuksen mukaan korvauskäsittelyssä törmätään aiempaa useammin tilanteisiin, joissa on syytä arvioida, onko tekoälyä käytetty aineistojen muokkaamiseen.
Vaikka valtaosa vakuutuskorvaushakemuksista on täysin asianmukaisia, tekoälyn kehittyminen haastaa vakuutusalaa arvioimaan entistä tarkemmin korvaushakemusten yhteydessä toimitettujen aineistojen aitoutta.
Tekoäly tekee väärennöksistä aiempaa uskottavampia
Asiakirjojen ja kuittien väärentäminen ei ole vakuutusalalla uusi ilmiö, mutta tekoäly on muuttanut tapaa, jolla niitä voidaan tehdä. Aiemmin väärentäminen perustui usein asiakirjojen manuaaliseen muokkaamiseen tai verkosta löytyvien valmiiden pohjien hyödyntämiseen, minkä vuoksi väärennökset olivat usein melko helposti tunnistettavissa.
”Sinällään korvaushakemusaineistojen muokkaamisessa ei ole kyse mistään uudesta ilmiöstä. Tutkinnassa on tärkeää tiedostaa, että esimerkiksi kuvia tai asiakirjoja voidaan nykyisin muokata aiempaa uskottavammin. Samalla myös keinot havaita mahdollisia väärinkäytöksiä kehittyvät jatkuvasti”, sanoo POP Vakuutuksen tutkintapäällikkö Paavo Niemelä.
Generatiivinen tekoäly on tehnyt väärentämisestä aiempaa helpompaa myös henkilöille, joilla ei ole erityistä teknistä osaamista. Samalla tekoälyn tuottamat asiakirjat voivat näyttää huomattavasti aiempaa aidommilta, mikä asettaa uusia vaatimuksia niiden aitouden arvioinnille.
Tekoäly muuttaa myös vakuutustutkijan työtä
Vakuutustutkijan työssä entistä tärkeämpää on arvioida sitä, onko tekoälyä voitu hyödyntää osana korvaushakemusta.
”Digitalisaatio on muuttanut myös vakuutuspetosten luonnetta. Siinä missä aiemmin väärinkäytökset saattoivat edellyttää asiointia eri paikoissa, nykyään suuri osa aineistosta voidaan yrittää tuottaa verkossa kotisohvalta käsin”, Niemelä kertoo.
Korvaushakemuksia arvioidaan aina kokonaisuutena. Yksittäinen kuva, asiakirja tai muu aineisto ei ratkaise korvauspäätöstä, vaan kaikki saatavilla oleva tieto arvioidaan yhdessä.
”Kun korvaushakemuksen tueksi pyydetään erilaisia tositteita, niiden aitous korostuu entisestään. Vaikka asiakirjojen varmentamiseen on kehitetty keinoja, teknologian myötä myös niiden muokkaamisesta on tullut aiempaa helpompaa”, Niemelä muistuttaa.
Valtaosa asiakkaista toimii rehellisesti, eikä tekoälyn yleistyminen muuta heidän korvausasioidensa käsittelyä. Korvauspalvelun tavoitteena on edelleen ratkaista vahingot mahdollisimman sujuvasti ja oikeudenmukaisesti.
Samaan aikaan vakuutusala seuraa aktiivisesti teknologian kehitystä ja kehittää jatkuvasti keinojaan havaita mahdollisia väärinkäytöksiä. Näin pyritään turvaamaan korvausjärjestelmän luotettavuus ja pitämään vakuutusmaksut oikeudenmukaisina kaikille asiakkaille.
Asiantuntija tekee edelleen lopulliset johtopäätökset
Vaikka tekoälyyn liittyvä keskustelu painottuu usein riskeihin, teknologia tarjoaa myös merkittäviä mahdollisuuksia vakuutusalalle. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi korvauskäsittelyn sujuvoittamisessa, asiakaspalvelun kehittämisessä ja petosten tunnistamisen tukena.
”Tekoäly on tuonut meille tehokkaan työkalun erityisesti suurten tietomassojen analysointiin. Se nopeuttaa tiedon käsittelyä, mutta ei vielä korvaa ihmistä. Asiantuntijan tehtävänä on edelleen arvioida tulokset ja varmistaa, että tekoälyä käytetään oikealla tavalla”, Niemelä linjaa.
