Check Point: Microsoft yhä yleisin tietojenkalastelussa jäljitelty brändi – ChatGPT nousi huijareiden kohteeksi
Check Point Researchin Brand Phishing -raportin mukaan kyberrikolliset keskittävät hyökkäyksensä maailman luotetuimpiin digitaalisiin palveluihin, sosiaalisen median alustoihin ja nyt myös tekoälypalveluihin.
Maailman johtavan kyberturvallisuusratkaisujen tarjoajan ja alan edelläkävijän, Check Point Software Technologiesin, tutkimustoiminnasta vastaava Check Point Research (CPR) on julkaissut vuoden 2026 toisen neljänneksen Brand Phishing -raporttinsa. Raportin tuoreimmat tulokset osoittavat, että Microsoft on edelleen eniten jäljitelty brändi tietojenkalasteluhyökkäyksissä. Sen osuus oli vuoden 2026 toisen neljänneksen aikana 23 prosenttia kaikista brändiin perustuvista tietojenkalasteluyrityksistä, mikä on lähes kaksinkertainen verrattuna seuraavaksi jäljitellyimpään brändiin. Tulokset osoittavat, että kyberrikolliset hyödyntävät yhä käyttäjien luottamusta suosittuihin teknologiapalveluihin, sosiaalisen median alustoihin, pankkipalveluihin ja entistä useammin myös tekoälypalveluihin. Hyökkäysten tavoitteena on saada haltuunsa kirjautumistunnuksia, maksutietoja ja muita arkaluonteisia henkilötietoja.
Vuoden 2026 toisen neljänneksen aikana LinkedIn oli toiseksi yleisimmin jäljitelty brändi 11,6 prosentin osuudella. Seuraavina tulivat Google (6,7 %), Apple (5,8 %) ja Amazon (5,2 %). Yhdessä viisi eniten jäljiteltyä brändiä muodostivat yli puolet kaikista tarkastelujakson aikana havaituista brändiin perustuvista tietojenkalasteluhyökkäyksistä. Tämä osoittaa, että hyökkääjät keskittävät toimintansa pieneen joukkoon maailmanlaajuisesti tunnettuja ja laajasti käytettyjä palveluja, joihin käyttäjät luottavat päivittäin.
Yksi merkittävimmistä muutoksista oli OpenAI ChatGPT:n nousu ensimmäistä kertaa kymmenen jäljitellyimmän brändin joukkoon. Tämä osoittaa, että myös tekoälypalveluista on tullut kyberrikollisten kiinnostuksen kohteita. Tekoälypalveluiden vakiintuessa osaksi arkea, esimerkiksi tilausten hallinnassa, maksamisessa ja työtehtävissä, niistä on tullut houkuttelevia tietojenkalastelun kohteita samaan tapaan kuin pitkään käytössä olleista teknologia- ja finanssialan brändeistä.
Toimialoista teknologia oli edelleen eniten jäljitelty sektori. Sitä seurasivat sosiaalinen media ja pankkiala. Tulokset näyttävät, että hyökkääjät kohdistavat toimintansa edelleen palveluihin, joissa säilytetään käyttäjien henkilötietoja, ammatillisia verkostoja ja taloudellisia varoja.
Omer Dembinsky, Check Point Researchin Data Research Manager kommentoi:
”Brändeihin perustuva tietojenkalastelu on siirtymässä uuteen vaiheeseen. Hyökkääjät eivät enää hyödynnä pelkästään tunnettuihin teknologiabrändeihin kohdistuvaa luottamusta, vaan suuntaavat nopeasti myös tekoälypalveluihin, joista on tullut monille osa jokapäiväistä työskentelyä. Samalla generatiivinen tekoäly antaa rikollisille mahdollisuuden luoda entistä uskottavampia sähköposteja, väärennettyjä verkkosivustoja ja muita digitaalisia huijauksia laajassa mittakaavassa. Organisaatioiden onkin siirryttävä pelkästä hyökkäyksiin reagoimisesta niiden ennaltaehkäisyyn jo ennen kuin käyttäjät ehtivät altistua niille.”
Top 10: Eniten väärennetyt brändit (Q2 2026)
- Microsoft – 22.6%
- LinkedIn – 11.6%
- Google – 6.7%
- Apple – 5.8%
- Amazon – 5.2%
- Adobe – 3.8%
- Facebook – 1.9%
- WhatsApp – 1.4%
- PayPal – 1.3%
- ChatGPT – 1.1%
Havaitut kampanjat Q2 2026
Yhdessä kampanjassa hyödynnettiin ChatGPT Plus -palvelun nimeä lähettämällä väärennetty sähköposti, jossa väitettiin tilausmaksun epäonnistuneen. Viestissä ollut linkki ohjasi uhrin huijaussivulle, jonka tarkoituksena oli varastaa maksukortin tiedot. Toisessa kampanjassa rikolliset jäljittelivät Michael Korsin verkkokauppaa. Huijaussivusto toisti aidon verkkokaupan käyttökokemuksen aina tuotteiden selaamisesta ostoskoriin ja kassalle asti, jotta käyttäjät syöttäisivät maksutietonsa uskoen tekevänsä oikean ostoksen.
Hyökkääjät loivat myös UNIQLO:n nimissä väärennetyn alueellisen verkkokaupan markkina-alueelle, jossa yrityksellä ei ole virallista toimintaa. Yksi huijauksen tunnusmerkeistä oli se, että sivuston sosiaalisen median kuvakkeet eivät johtaneet toimiviin linkkeihin. Toisessa tapauksessa rikolliset rakensivat Applen iCloud-kirjautumissivua jäljittelevän huijaussivun, jossa hyödynnettiin Applen logoa ja visuaalista ilmettä. Sivun kirjautumispainike ei kuitenkaan vielä toiminut, mikä viittaa siihen, että huijaussivusto oli todennäköisesti vielä testausvaiheessa ennen laajemman kampanjan käynnistämistä.
Raportissa nostetaan esiin myös lähes alkuperäistä vastaava PayPalin kirjautumissivu, jossa logo oli kuitenkin hieman vääristynyt. Tämä saattaa viitata siihen, että huijauksessa on hyödynnetty tekoälyn tuottamaa kuvamateriaalia. Lisäksi raportissa kuvataan Microsoftin tukisivustoa jäljitellyt huijaussivu, joka kehotti käyttäjiä asentamaan kiireellisen Office-tietoturvapäivityksen. Päivityksen sijaan käyttäjälle toimitettiin haitallinen kansio.
Miksi brändiväärennöksiä on yhä vaikeampi tunnistaa?
Brändiväärennökset toimivat, koska niissä hyödynnetään käyttäjien luottamusta tunnettuihin organisaatioihin. Hyökkääjät siirtävät tämän luottamuksen väärennettyihin sähköposteihin ja verkkosivustoihin, jotka näyttävät aidoilta.
Vuoden 2026 toisen neljänneksen tapauksissa hyökkääjät käyttivät muun muassa kiireen tunnetta, aitoa muistuttavaa visuaalista ilmettä, oikeita verkkotunnuksia muistuttavia osoitteita, toimimattomia painikkeita, ristiriitaisia linkkejä sekä pieniä visuaalisia poikkeamia vähentääkseen käyttäjien epäluuloja ja saadakseen heidät toimimaan nopeasti. Generatiivinen tekoäly muuttaa myös tietojenkalastelun toimintaympäristöä, sillä sen avulla rikolliset voivat tuottaa uskottavia huijaussähköposteja ja väärennettyjä verkkosivustoja nopeasti ja laajassa mittakaavassa. Tämä kasvattaa sekä hyökkäysten määrää että niiden uskottavuutta.
Kun generatiivinen tekoäly madaltaa kynnystä luoda vakuuttavia huijaussivustoja, sähköposteja ja muita digitaalisia huijauksia, brändiin perustuvan tietojenkalastelun tunnistaminen vaikeutuu entisestään ja hyökkäysten toteuttaminen yleistyy. Luottamuksesta on tullut hyökkääjien tärkein kohde, minkä vuoksi organisaatioiden on varauduttava siihen, että nämä hyökkäykset sekä lisääntyvät että kehittyvät.
Lue lisää: https://blog.checkpoint.com/
