Suomalaisyritykset hyödyntävät tekoälyä talousennustamisessa ja skenaariosuunnittelussa yhä enemmän: tekoälyn käyttö taloushallinnon tukena on lisääntynyt räjähdysmäisen nopeasti yhdessä kvartaalissa 44 prosentista 70 prosenttiin. Kysyttäessä tekoälyn vaikutuksesta henkilöstöön suomalaisista yrityspäättäjistä hieman yllättäen peräti 39 prosenttia uskoo henkilöstömääränsä kasvavan tekoälyn vaikutuksesta. Tiedot käyvät ilmi Azetsin loppukeväästä 2026 toteuttamasta yritysbarometrista, johon vastasi yritysjohtajia Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Irlannista ja Isosta-Britanniasta.
Suomalaisyritysten päättäjistä 39 prosenttia odottaa henkilöstömääränsä kasvavan tekoälyn myötä, 32 prosenttia arvioi sen pysyvän ennallaan ja 24 prosenttia ennakoi laskua. Kyselyyn vastanneiden maiden yritysjohtajista kuitenkin lähes 60 prosenttia uskoo tekoälyn tekevän osan rooleista tarpeettomiksi viiden vuoden sisällä – ja sama huoli koskee myös 62:ta prosenttia suomalaisvastaajista. Suomalaiset siis jakavat globaalin huolen työpaikkojen katoamisesta, mutta uskovat oman yrityksensä selviävän siitä kasvun kautta – ei kutistumalla.
“Suomalaisyritykset ovat sopeutuneet ja säästäneet useamman vuoden. Nyt kun talousoptimismi nousee, tekoäly nähdään myös kasvun välineenä eikä uhkana. Tekoäly muuttaa työnkuvia ja avaa uusia mahdollisuuksia enemmän kuin se suoraan supistaa henkilöstöä. Perinteisen tekoäly vie työt -narratiivin aika alkaa barometrin vastausten perusteella olla ohi”, toteaa Azetsin Suomen toimitusjohtaja Ulla Nikkanen.
Suomalaisyrityksissä luotetaan myös henkilöstön tekoälyosaamiseen hitusen enemmän kuin barometrin verrokkimaissa. Suomalaisyrityksestä 68 prosenttia arvioi, että henkilöstöllä on tarvittavat taidot tekoälyn tehokkaaseen hyödyntämiseen, kun Barometrin keskiarvo oli 65 prosenttia.
Myös tekoälyyn liittyvät investointiaikeet näkyvät Barometrin tuloksissa. Kaikilla kuudella markkina-alueella yritysjohtajien odottama voimakkain kasvu liittyy automaatioon, tekoälytyökaluihin ja digitalisaatioon – nämä nousivat ensimmäistä kertaa investointiodotusten kärkeen.
Tekoälyn strateginen käyttö vielä vähäistä
Suomalaisyrityksissä käytetään tekoälyä laajasti, mutta käytön priorisoinnissa erottuu selkeä jako: arkinen hyödyntäminen on yleistä, strateginen harvinaisempaa.
Tekoälyä käytetään eniten sisällöntuotantoon ja viestintään ja sillä korvataan perinteisiä tiedonhakuja sekä vähennetään hallinnollista taakkaa. Strateginen käyttö (liiketoimintastrategia, päätöksenteon tuki) ja tuotekehitys jäävät listan häntäpäähän. Tekoälyä hyödynnetään yhä enemmän myös osaajapulan ratkaisemiseksi: suomalaisyritykset käyttävät teknologiaa henkilöstöhallinnon ja rekrytoinnin tukena, vaikka vain 36 prosenttia arvioi tekevänsä sen hyvin.
”Koko Barometrin tasolla 73 prosenttia johtajista uskoo tekoälyn olevan kriittinen tekijä kilpailukyvylle kolmen vuoden sisällä, joten tekoälyn hyödyntämisen tulisi siirtyä myös arkikäytöstä kohti strategisesti tavoitteellisempaa käyttöä. Ei siis ihme, että vastaajista lähes 60 prosenttia katsoo tekoälyn liiketoimintahyötyjen olevan tällä hetkellä ylikorostettuja”, Nikkanen kiteyttää.
