Kriittisistä mineraaleista on tullut teollisen kilpailun ja geopoliittisen vallan väline. Euroopan pitää vahvistaa omavaraisuuttaan raaka-aineissa, joita tarvitaan erityisesti uusiutuvassa energiassa, sähköautoissa ja puolijohdeteollisuudessa. Suomella on kaikki edellytykset kääntää suunta raaka-aineiden viejästä kriittisten materiaalien jatkojalostajaksi, sanoo Business Finlandin johtava asiantuntija Satu Penttinen.
Mineraalien kova kysyntä ja geopoliittinen epävarmuus korostavat Suomen roolia Euroopan strategisena mineraalialan kehittäjänä ja huoltovarmuuden takaajana. Euroopan unioni on listannut 34 kriittistä raaka-ainetta, joista 17 on strategisia eli erityisen tärkeitä vihreälle siirtymälle, digitalisaatiolle, puolustukselle ja avaruusteknologialle. Suomi on yksi tärkeimmistä kriittisten raaka-aineiden tuottajista Euroopassa. Erityisen vahva asema on koboltin, nikkelin ja litiumin tuotannossa.
”Suomessa toimii yli 200 alan teknologia- ja palveluyritystä, joiden ratkaisuja käytetään kaivostoiminnassa, prosessiteknologiassa, vedenhallinnassa ja digitalisaatiossa. Jopa 80 prosentissa maailman kaivoksista hyödynnetään suomalaista teknologiaa”, Satu Penttinen kertoo.
Koko arvoketjun saaminen Suomeen vaatii ennustettavaa ja vakaata toimintaympäristöä, jotta investoinnit toteutuvat. Tavoitteena on kaikkien saatavilla olevien mineraalien kestävä hyödyntäminen. Äkilliset muutokset esimerkiksi kaivosverossa eivät lisää Suomen houkuttelevuutta ja ovat jo johtaneet investointien perumiseen. Esimerkiksi Boliden perui Suomessa investointisuunnitelmansa, jolla olisi pidennetty nykyisen kaivoksen elinkaarta. Nykyinen kaivosvero maksetaan kaikista louhituista mineraaleista voittojen verottamisen sijaan
Business Finlandin tuoreen selvityksen mukaan Suomen mineraalialan kehityksen painopisteitä ovat kestävä malminetsintä, metallurgia, rikastusjätteiden hyödyntäminen, kaivosvesien hallinta, autonominen ja sähköistetty kaivostoiminta, vähähiiliset metallit, kiertotalous ja digitalisaatio. Tavoitteena on tehostaa raaka-aineiden käyttöä, vähentää ympäristövaikutuksia ja parantaa tuottavuutta.
Kaksikymmentä miljoonaa kestävään kaivostoimintaan
Business Finland on kahden viime vuoden aikana rahoittanut kaivos- ja mineraalialan kestävää uudistumista yli 20 miljoonalla eurolla. Kohteena ovat olleet tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, millä kehitetään uusia teknologioita ja tehostetaan mineraalien talteenottoa sekä kierrätystä sivu- ja jätevirroista. Mineraalit ovat jatkossakin yksi Business Finlandin valituista kasvualueista.
”Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta mineraalitalouden mallimaaksi, saada tänne ulkomaisia investointeja ja kasvaa kilpailijoita nopeammin samalla, kun vahvistamme huoltovarmuuttamme. Pystymme lisäksi vastaamaan vaatimuksiin kestävästä tuotannosta ja tuotantoketjujen läpinäkyvyydestä”, Satu Penttinen sanoo.
Kaivos- ja mineraalitoimialan tuottama suora ja välillinen arvonlisä työllisyysvaikutuksineen on lähes samaa luokkaa metsäteollisuuden kanssa. Kokonaisuus pitää sisällään kaivostoiminnan ja louhinnan, metallien jalostuksen sekä kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistuksen. Suomalaiset tutkimuslaitokset ja yritykset ovat haluttuja kumppaneita kansainvälisissä hankkeissa, ja suomalainen osaaminen tunnetaan ja yhteistyökeskusteluja käydään useiden maiden kanssa. Suomi profiloituu kestävän mineraalisektorin maana, joka vahvistaa mineraalien saatavuutta ja kiertotaloutta, edistää mineraalien jatkojalostusta ja kestävää kehitystä.
