Työperäisen maahanmuuton pisteytysmalli voisi lisätä järjestelmän joustavuutta ja parantaa osaajien potentiaalin sekä työllistymismahdollisuuksien tunnistamista, arvioi Suomen Yrittäjät. Työelämässä olevien suhtautuminen ulkomaisen työvoiman tarpeeseen on muuttunut varovaisemmaksi. Tuoreen Työelämägallupin mukaan 37 prosenttia katsoo, että Suomi tarvitsee lisää ulkomaista työvoimaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö esitteli tiistaina työperäisen maahanmuuton malleja. Ministeriön selvityksen mukaan pisteytystä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi väylänä pysyvään oleskelulupaan tai kohdennetuissa työnhakuluvissa.
Suomessa ei tällä hetkellä ole käytössä pisteytysmallia. Oleskelulupaharkinta perustuu ulkomaalaislain edellytyksiin, mikä jättää vähän tilaa tapauskohtaiselle arvioinnille.
– Pisteytys voi lisätä joustavuutta ja ennakoitavuutta sekä helpottaa osaajien liikkumista myös työpaikkojen välillä. Järjestelmä ei saa silti monimutkaistua tai lisätä yritysten byrokratiaa, asiantuntija Marianne Ruusunhelmi Suomen Yrittäjistä sanoo.
Selvityksessä nostetaan esimerkiksi Uusi-Seelanti, jossa hakijoiden on ylitettävä vähimmäispistemäärä luvan saadakseen.
– Uuden-Seelannin malli voisi toimia Suomessa. Siinä hakijat eivät kilpaile keskenään. Pisteytyksellä voitaisiin huomioida esimerkiksi koulutus, kielitaito, työkokemus ja hakijan siteet Suomeen. Näin lupia voitaisiin kohdentaa paremmin niille, joilla on parhaat edellytykset työllistyä ja jäädä Suomeen.
Yrittäjiltä lista ratkaisuja: palvelulupaus, kielten vahvistaminen
Yrittäjät esittää nyt julkaistavassa maahanmuutto-ohjelmassa useita toimia työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi. Niihin kuuluvat kahden viikon palvelulupaus työperäisiin oleskelulupiin, työllistymispotentiaaliin perustuvan pisteytysmallin luominen sekä suomen ja ruotsin kielen oppimisen vahvistaminen työn ja opintojen yhteydessä.
– Suomi tulee tarvitsemaan ulkomaista osaamista. Siksi on löydettävä ratkaisuja prosessien sujuvoittamiseksi, Ruusunhelmi sanoo.
– Kansainvälinen kilpailu osaajista kiristyy. Suomen on kyettävä houkuttelemaan osaajia ja tehtävä prosesseista selkeämpiä. Yritysten on voitava luottaa siihen, että kansainvälisen työvoiman palkkaaminen on mahdollista ilman kohtuutonta hallinnollista taakkaa tai epävarmuutta, Ruusunhelmi jatkaa.
Työelämässä olevat suhtautuvat nyt epäillen
Suomen Yrittäjät teetti aiheesta hiljattain Työelämägallupin Verianilla. Vastaajista 37 prosenttia sanoo, että ulkomaista työvoimaa tarvitaan lisää. Osuus on laskenut selvästi syksystä 2023, jolloin tarpeen koki 58 prosenttia vastaajista.
Nyt 43 prosenttia sanoo, että ei tarvita ja 20 prosenttia ei osaa sanoa.
– Työllisyystilanne on ollut heikko. Kevään aikana on tullut huonoja uutisia työllisyydestä. Moni kokee epävarmuutta ja saattaa pelätä oman tai perheenjäsenen työpaikan puolesta. Se näkyy myös suhtautumisessa ulkomaiseen työvoimaan, johtava ekonomisti Petri Malinen sanoo.
– Näkemykset voivat muuttua taloustilanteen kohentuessa, Malinen povaa.
Erityisesti johtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt ovat sitä mieltä, että Suomessa tarvitaan lisää ulkomaista työvoimaa. Sen sijaan alemmat toimihenkilöt, työntekijät ja yrittäjät suhtautuvat varauksellisemmin.
Naisten ja miesten välillä näkemyksissä ei ole suurta eroa myönteisesti suhtautuvien osalta, mutta kielteisesti asiaan suhtautuvia on miehissä enemmän kuin naisissa.
Myös arvio konkreettisesta tarpeesta omalla työpaikalla on heikentynyt. Nyt 13 prosenttia työelämässä olevista katsoo, että heidän työpaikallaan tarvitaan ulkomaista työvoimaa, kun viime kesänä vastaava osuus oli 17 prosenttia. Selvä enemmistö, 74 prosenttia, ei koe tarvetta.
