Viidensadan suomalaisen yrityspäättäjän mukaan ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen varautuminen tarjoaa mahdollisuuksia kasvuun, investointeihin ja innovaatioihin. Erityisesti puhtaan siirtymän ratkaisuissa energiasektorilla ja teollisuudessa on mahdollisuus ottaa kasvuloikka, kun geopoliittiset konfliktit sysäävät Eurooppaa ottamaan suurempaa vastuuta varautumisestaan kohti energia- ja resurssiomavaraisuutta. Yritysten ylimmän johdon päätöksenteko, kannustinmallit ja toimintatavat keskittyvät kuitenkin edelleen lyhyen aikavälin optimointiin, joten kasvun mahdollistamiseksi toimiin on tartuttava nyt. Tiedot perustuvat tuoreeseen EY:n Future of Business -raporttiin.
”Ilmastonmuutoksen kiihtyessä fossiilisten raaka-aineiden verotus kasvanee, kun taas uusiutuvia raaka-aineita tuetaan verokannustimin. Meillä on siis mahdollisuuksia uusiutuvien ja puhtaiden ratkaisujen kehittämiselle”, EY:n vastuullisuuskonsultointipalvelujen johtaja Lauri Larvus sanoo.
”Esimerkiksi EY:n European Economic Outlook -tutkimuksen perusteella Lähi-idän konfliktin vaikutus inflaatioon on selvästi nähtävissä, jolloin myös energian hinnat pysyvät korkeina. Kun ajatellaan kaupalliset lasit silmillä, tässä on mahdollisuuksia. Suomi on myös viime aikoina kunnostautunut ulkomaisten sijoittajien houkuttelussa, ja edullinen, vähäpäästöinen energia on yksi valttimme”, Larvus jatkaa.
Pitkän aikavälin visio ratkaisee yrityksen menestyksen
Pitkän aikavälin visiosta on tulossa yrityksille olennainen kilpailukyvyn kannalta Future of Business -raportin mukaan.
Organisaatiot, jotka eivät riittävissä määrin ota ilmastonmuutoksen vaikutuksia huomioon lyhyen aikavälin strategiassa, altistuvat todennäköisemmin riskeille ja korkeammille kustannuksille toimintaympäristön häiriöiden kiihtyessä. Monissa suomalaisissa organisaatioissa strategiasuunnittelu keskittyy tyypillisesti 1–5 vuoden aikajänteeseen, jolloin ilmastonmuutoksen kannalta olennainen pitkän aikavälin perspektiivi haastaa nykyjohtamisen mallin.
Tällä hetkellä vallitseva ailahteleva toimintaympäristö luo haasteita strategian laatimiselle, ja ilmastonäkökulmat puuttuvat liian usein liiketoimintojen ja johtoryhmän agendalta.
”Olennaista yritysjohtajille on nyt kysyä oikeita kysymyksiä, esimerkiksi miten hyvin yrityksen nykyinen liiketoimintamalli säilyttää kilpailukykynsä, jos ilmaston lämpeneminen vaikutuksineen eteneekin odotettua nopeammin? Tai mitä yrityksessä tehtäisiin, jos kriittinen osa toimitusketjua katkeaisi?”, Larvus sanoo.
Talouskasvu on mahdollista, jos toimet aloitetaan yrityksissä heti
Tutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset kyllä tiedostavat ilmastonmuutoksen aiheuttamat pitkän aikavälin riskit ja toimintaympäristön perustavanlaatuiset muutokset. Suuri osa yrityksistä ei kuitenkaan ole pystynyt viemään tätä ymmärrystä koko yrityksen strategiaan ja liiketoimintaan sekä ylimmän johdon päätöksenteon elementiksi. Talouskasvun mahdollistaminen riippuukin siis siitä, ryhtyvätkö yritykset strategisiin toimiin ilmastonmuutoksen suhteen.
“Mikäli omien päästöjen vähentämisestä ei päästä pidemmälle uusien ratkaisujen innovointiin ja kaupallistamiseen, voidaan menettää paljon kasvumahdollisuuksia. Kiina on puhtaiden ratkaisujen kaupallistamisesta hyvä esimerkki”, Larvus kommentoi.
Resilienssi ja kilpailukyky nousevatkin keskeiseksi arvonluonnissa ja talouskasvun mahdollisuuksien realisoimiessa myös ilmaston näkökulmasta.
”Kyky sopeutua nopeasti markkinahäiriöihin, kuten raaka-aineiden saatavuushaasteisiin ja sään ääri-ilmiöihin, tulee erottamaan organisaatiot toisistaan yhä selvemmin. Käytännössä tämä vaatii yrityksiltä strategista ennakointia, vahvempaa tulevaisuusskenaarioihin varautumista ja organisaation muutoskyvykkyyden vahvistamista hankinnasta tuotantoon ja myyntiin”, Larvus toteaa.
Tulevaisuuden markkinassa monimuotoisuuden huomioiminen on tärkeää
Suomalaiset yrityspäättäjät ennakoivat, että maailma on tällä hetkellä kulkemassa kohti skenaariota, jossa kehityskulku johtaa noin +3 °C:n globaaliin lämpenemiseen esiteolliseen aikaan suhteutettuna. Tätä kehitystä pidetään realistisimpana polkuna, jossa ilmastonmuutosta ei saada hillittyä riittävästi ja yhteiskuntaa leimaavat kasvava talouden epävakaus ja lisääntyvä eriarvoisuus. Yhteiskunta kuitenkin sopeutuu muuttuneeseen tilanteeseen, vaikka alueelliset erot voivat olla merkittäviä.
”Skenaarion toteutuminen tarkoittaa, että esimerkiksi markkinadynamiikka muuttuu merkittävästi, ja asiakaskunta ja arvoketjut muuttuvat. Kuluttajat odottavat tuotteilta jo lähtökohtaisesti vastuullisuutta, mutta lisähintaa vihreydestä ei haluta maksaa – sen vuoksi kestävän tuotteen hinnoittelussa vastuullisuus on oltava hinnassa sisäänleivottuna. Tämä voi pakottaa yritykset arvioimaan uudelleen arvonluontimallinsa esimerkiksi finanssipalveluissa, mediassa ja vähittäiskaupassa”, Larvus sanoo.
