Tutkimus vahvistaa etenkin työmatkapyöräilyn hyötyjä sairauspoissaolojen vähentämisessä
Työmatkan taittaminen aktiivisesti liikkuen voi vähentää sairauspoissaolopäiviä ja pitkien sairauspoissaolojaksojen riskiä. Erityisesti työmatkapyöräilyllä on yhteys pienempään sairauspoissaoloriskiin. Viesti työnantajille on selvä: työmatkaliikuntaa kannattaa tukea.
Työterveyslaitoksen artikkeli aktiivisten työmatkatapojen yhteydestä sairauspoissaoloihin on julkaistu tieteellisessä Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports -lehdessä. Tutkimus tehtiin osana Työsuojelurahaston rahoittamaa COMMUTE-hanketta ja Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Ilmastotuuppaushanketta.
– Aktiivisen työmatkan terveys- ja ympäristöhyödyistä on ennestään tutkimusnäyttöä, mutta esimerkiksi työmatkaliikunnan yhteyttä pitkien sairauspoissaolojen riskiin ei ole aiemmin tutkittu lainkaan, artikkelin vastuukirjoittaja, väitöskirjatutkija Essi Kalliolahti Työterveyslaitoksesta ja Itä-Suomen yliopistosta muistuttaa.
– Nyt tiedetään, että säännöllisellä työmatkapyöräilyllä voi olla mahdollista pienentää pitkien sairauspoissaolojen riskiä ja siten vähentää sairauspoissaolojen määrää, Kalliolahti summaa.
Työmatkatavassa hyödyt edellyttävät reippaasti kilometrejä
Tutkimuksessa selvitettiin kuntatyöntekijöiden työmatkatavan yhteyttä suhteelliseen ja absoluuttiseen sairauspoissaoloriskiin. Kävellen tai pyöräillen työmatkojaan kulkeneiden sairauspoissaoloriskiä verrattiin niihin, jotka kulkivat työmatkansa passiivisesti eli autolla tai joukkoliikenteessä.
Aktiivisimmat liikkuivat työmatkallaan viikoittain yli 30 kilometriä ja keskimäärin 61 kilometriä viikossa. Työmatkan yhdensuuntainen pituus tässä ryhmässä oli keskimäärin 9,4 kilometriä ja työmatka taitettiin useammin pyörällä kuin jalan. Suuri viikoittaisten aktiivisten työmatkakilometrien määrä oli yhteydessä pienempään sairauspoissaoloriskiin.
- Verrattuna passiivisiin työmatkaajiin, aktiivisimmilla työmatkaliikkujilla oli seurannan aikana 8–18 prosenttia pienempi sairauspoissaolopäivien riski ja pitkien, vähintään kymmenen päivän sairauspoissaolojaksojen riski.
- Kun kävelyä ja pyöräilyä tutkittiin erikseen, vain aktiivisimpien työmatkapyöräilijöiden ryhmässä havaittiin pienempi sairauspoissaoloriski.
- Aktiivisimmilla työmatkaliikkujilla oli keskimäärin 4,5 sairauspoissaolopäivää vähemmän henkilötyövuotta kohti kuin passiivisilla työmatkaajilla.
- Pitkiä, vähintään kymmenen päivän sairauspoissaolojaksoja aktiivisimmilla oli yksi vähemmän kuin passiivisilla työmatkaajilla kymmentä henkilötyövuotta kohti.
Tutkimus antaa lisäsyyn kannustaa työmatkaliikkumiseen
– Kun tiedetään, että vain puolet aikuisista liikkuu suositusten mukaisesti, työmatkan kulkeminen jalan tai pyörällä voi olla toimiva keino lisätä terveyttä edistävää liikuntaa, johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta toteaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi -tutkimuksen mukaan alle viidennes työikäisistä kulkee työ- tai opiskelumatkansa kävellen tai pyöräillen ympäri vuoden.
Aiemman tutkimustiedon perusteella aktiivinen työmatkatapa on hyväksi myös ainakin fyysiselle terveydelle. Lisäksi vähäpäästöiset työmatkatavat tuovat ympäristöhyötyjä. Esimerkiksi monet kunnat ovat asettaneet strategiseksi tavoitteeksi päästöjen vähentämisen ja hiilineutraaliuden.
– Tutkimuksen tulokset tarjoavat lisäsyyn kannustaa ja panostaa aktiiviseen työmatkatapaan ja erityisesti työmatkapyöräilyyn, Ervasti korostaa.
Tutustu tieteelliseen artikkeliin
- Associations Between Active Commuting and Sickness Absence in Finnish Public Sector Cohort of 28 485 Employees – Kalliolahti – 2024 – Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports – Wiley Online Library
Tutustu taustalla oleviin hankkeisiin
- COMMUTE – Työmatkatavan yhteydet työhyvinvointiin, työkykyyn ja työtapaturmiin | Työterveyslaitos
- Ilmastotuuppaus
Lue verkkouutinen THL:n Terve Suomi -tutkimuksesta
- Alle viidennes työikäisistä kulkee työ- tai opiskelumatkansa kävellen tai pyöräillen ympäri vuoden
